Apila-leiriltä lukumotivaatiota ja -sujuvuutta

Abstract

Viimeisimmässä PISA-tutkimuksessa nousi esiin yleinen kielteinen asenne lukemiseen ja lukuharrastuksen väheneminen sekä huoli lasten ja nuorten heikentyneestä lukutaidosta. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten heikon lukutaidon omaavia lapsia tuetaan ja millaisia vaikutuksia Apila-leirillä oli lasten lukutaitoon ja -motivaatioon sekä perheiden kirjaston käyttöön. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu käsitteistä lukutaito, lukusujuvuus, lukumotivaatio, lukuinnostus, lukivaikeudet, lukutaidon edistäminen ja tukemisen keinot.

Apila-leiri on lukusujuvuutta ja lukumotivaatiota tukeva kesäleiri. Se on suunnattu toiselta luokalta kolmannelle luokalle siirtyville, heikon lukutaidon omaaville lapsille. Apila-leiri järjestetään heti lukuvuoden päätyttyä, kesäkuun kahden ensimmäisen viikon aikana päiväleirinä Seinäjoen pääkirjastolla. Aineistoni koostuu osaltaan vuosina 2017–2019 aikana leireille osallistuneiden lasten perheiltä saaduista palautteista. Lasten huoltajat tuovat vastauksissaan esiin muutoksia ja vaikutuksia, joita ovat huomanneet lastensa lukemisessa leirin aikana tai sen jälkeen. Lisäksi huoltajilta on saatu tietoa perheiden kirjastonkäytöstä. Tutkielmani on laadullinen tutkimus ja menetelmänä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi.

Apila-leirit vaikuttivat lasten lukemiseen merkittävästi. Takeltelevasta lukutaidosta siirryttiin sujuvaan lukutaitoon. Lukumotivaatio ja innostus lukemista kohtaan lisääntyivät. Lapset huomioivat entistä enemmän arjessa näkemiään tekstejä, kuten kylttejä, liikennemerkkejä, pakkausten tuoteselosteita ja sanomalehtien tekstejä. Lapset ja perheet innostuivat käyttämään kirjaston monipuolisia kokoelmia ja palveluja sekä hyödyntämään henkilöstön ammattitaitoa tehdessään lukuvalintoja. Lasten lukumotivaatioon vaikuttivat lukusujuvuuden lisäksi opettajien ja vanhempien kannustus ja tuki. Apila-leiriltä sekä lapset että vanhemmat tunsivat motivoituneensa lukemiseen ja saaneensa tukea lukemisen haasteiden voittamiseen. Toiminnalle oli tarvetta ja sen toivottiin jatkuvan tulevinakin vuosina. Yhteistyö erityisopetuksen ja kirjaston välillä pidetiin toimivana. Tutkimuksessa ilmeni, että Apila-leirillä on laajempaakin merkitystä kuin lukemaan innostaminen ja lukusujuvuuden ja -motivaation paraneminen. Toiminnan huomattiin rohkaisevan lapsia sosiaaliseen kontaktiin toisten ihmisten kanssa, kehittyneempään suulliseen itsensä ilmaisuun sekä omatoimisuuteen. Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella tällaista Apila-leirin kaltaista toimintaa pitäisi viedä muihinkin maamme kirjastoihin sisältöjen hyödyllisyyden ja toimivuuden vuoksi. Tutkielman liitteeksi on laadittu lukusujuvuuden menetelmäopas. Se tullaan julkaisemaan ja jakamaan kaikkiin Suomen yleisiin kirjastoihin.