”Se mihin me keskitytään, niin se vahvistuu ja voimistuu” : luokanopettajien käsityksiä positiivisesta pedagogiikasta vuorovaikutussuhteiden edistäjänä
Raappana, Veera (2020-12-17)
Raappana, Veera
V. Raappana
17.12.2020
© 2020 Veera Raappana. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202012183398
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202012183398
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää luokanopettajien käsityksiä vuorovaikutuksesta, positiivisesta pedagogiikasta sekä siitä, minkälaisia vaikutuksia positiivisen pedagogiikan käytöllä on ollut vuorovaikutussuhteisiin. Vuorovaikutukseen liitetään kaikki ihmisten välinen toiminta ja kommunikaatio. Siihen liittyvät sekä sanallinen että sanaton viestintä. Hyvillä vuorovaikutussuhteilla on merkittäviä vaikutuksia luokan toimintaan. Positiivinen pedagogiikka on positiiviseen psykologiaan nojautuva opettamisen tapa. Siinä keskitytään myönteisten asioiden ja onnistumisten vahvistamiseen.
Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus ja se toteutettiin fenomenografisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla 11 luokanopettajaa, jotka hyödyntävät työssään positiivista pedagogiikkaa. Kaksi haastattelua pidettiin kasvotusten ja loput videohaastatteluina. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Haastateltujen opettajien mukaan hyvät vuorovaikutussuhteet rakentuvat kunnioittavasta kohtaamisesta, myönteisestä lähestymistavasta ja turvallisesta ilmapiiristä. Opettajien mukaan hyvillä vuorovaikutussuhteilla on iso merkitys luokan päivittäiseen toimintaan ja ilmapiiriin. Positiivinen pedagogiikka nähtiin myönteisten asioiden, onnistumisen ja vahvuuksien esiin nostamisena. Vuorovaikutussuhteet liitettiin merkittäväksi osaksi positiivista pedagogiikkaa. Opettajien mukaan positiivinen pedagogiikka on tuonut merkittäviä vaikutuksia luokan vuorovaikutussuhteisiin. Oppilaiden välinen vuorovaikutus on parantunut ja oppilaista on tullut empaattisempia ja ymmärtäväisempiä. Myös ei-toivottu käyttäytyminen on vähentynyt huomattavasti.
Laadullisen tutkimuksen ominaispiirteet ovat vaikuttamassa tutkimuksen luotettavuuteen. Tämän vuoksi tutkimusta ei voida suoraan yleistää. Tutkimuksessa haastateltiin suhteellisen pieni määrä opettajia, jolloin tutkimus antaa vain lisäymmärrystä aiheesta. Tutkimuksessa selvisi, että opettajat pitivät positiivista pedagogiikkaa yhtenä työkaluna vuorovaikutussuhteiden kehittämisessä. Tutkimuksessa saatiin arvokasta tietoa siitä, minkälaisia vaikutuksia positiivisella pedagogiikalla on ollut vuorovaikutussuhteisiin. The aim of this research was to find out teachers’ perceptions on interaction, positive pedagogy as well as on what kind of impacts the use of positive pedagogy has had on social relations. All actions between humans and communication are included in interaction. Both verbal and non-verbal communication are included in it. Good social relations have significant impacts on the functioning of the class. Positive pedagogy is a method of teaching leaning on positive psychology. It focuses on strengthening the positive things and succeeding.
The research is a qualitative research and it was executed as a phenomenographic research. Material was gathered by interviewing 11 teachers who are utilizing positive pedagogy in their work. Two interviews were held face to face and the rest as online interviews with video connection. The research material was analyzed with inductive content analysis.
According to the teachers interviewed, good social relations build from respectful encounters, positive approach and safe atmosphere. According to the teachers, good interactions have a great significance in the daily activities and atmosphere of the class. Positive pedagogy was highlighting the positive things, success and strengths. Social relations were linked as a significant part of positive pedagogy. According to the teachers, positive pedagogy has brought significant impacts to the social relations within the class. Interaction between the pupils has improved and pupils have become more empathic and understanding. Also, the unwanted behavior has decreased considerably.
The nature of qualitative research has an impact on the reliability of the research. Therefore, research can’t be directly generalized. The number of teachers interviewed in the research was relatively small, so the research only gives an additional insight to the topic. It was found out in the research that the teachers consider positive pedagogy as one of the tools in developing social relations. The research offers valuable information on what kind of effects positive pedagogy has had on social relations.
Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus ja se toteutettiin fenomenografisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla 11 luokanopettajaa, jotka hyödyntävät työssään positiivista pedagogiikkaa. Kaksi haastattelua pidettiin kasvotusten ja loput videohaastatteluina. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Haastateltujen opettajien mukaan hyvät vuorovaikutussuhteet rakentuvat kunnioittavasta kohtaamisesta, myönteisestä lähestymistavasta ja turvallisesta ilmapiiristä. Opettajien mukaan hyvillä vuorovaikutussuhteilla on iso merkitys luokan päivittäiseen toimintaan ja ilmapiiriin. Positiivinen pedagogiikka nähtiin myönteisten asioiden, onnistumisen ja vahvuuksien esiin nostamisena. Vuorovaikutussuhteet liitettiin merkittäväksi osaksi positiivista pedagogiikkaa. Opettajien mukaan positiivinen pedagogiikka on tuonut merkittäviä vaikutuksia luokan vuorovaikutussuhteisiin. Oppilaiden välinen vuorovaikutus on parantunut ja oppilaista on tullut empaattisempia ja ymmärtäväisempiä. Myös ei-toivottu käyttäytyminen on vähentynyt huomattavasti.
Laadullisen tutkimuksen ominaispiirteet ovat vaikuttamassa tutkimuksen luotettavuuteen. Tämän vuoksi tutkimusta ei voida suoraan yleistää. Tutkimuksessa haastateltiin suhteellisen pieni määrä opettajia, jolloin tutkimus antaa vain lisäymmärrystä aiheesta. Tutkimuksessa selvisi, että opettajat pitivät positiivista pedagogiikkaa yhtenä työkaluna vuorovaikutussuhteiden kehittämisessä. Tutkimuksessa saatiin arvokasta tietoa siitä, minkälaisia vaikutuksia positiivisella pedagogiikalla on ollut vuorovaikutussuhteisiin.
The research is a qualitative research and it was executed as a phenomenographic research. Material was gathered by interviewing 11 teachers who are utilizing positive pedagogy in their work. Two interviews were held face to face and the rest as online interviews with video connection. The research material was analyzed with inductive content analysis.
According to the teachers interviewed, good social relations build from respectful encounters, positive approach and safe atmosphere. According to the teachers, good interactions have a great significance in the daily activities and atmosphere of the class. Positive pedagogy was highlighting the positive things, success and strengths. Social relations were linked as a significant part of positive pedagogy. According to the teachers, positive pedagogy has brought significant impacts to the social relations within the class. Interaction between the pupils has improved and pupils have become more empathic and understanding. Also, the unwanted behavior has decreased considerably.
The nature of qualitative research has an impact on the reliability of the research. Therefore, research can’t be directly generalized. The number of teachers interviewed in the research was relatively small, so the research only gives an additional insight to the topic. It was found out in the research that the teachers consider positive pedagogy as one of the tools in developing social relations. The research offers valuable information on what kind of effects positive pedagogy has had on social relations.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34176]