Meritaimenen kutuvaelluskäyttäytyminen Tornionjoella
Tuomi, Nita (2020-12-18)
Tuomi, Nita
N. Tuomi
18.12.2020
© 2020 Nita Tuomi. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202012223483
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202012223483
Tiivistelmä
Meritaimenen elinkierto itsessään tunnetaan kohtalaisen hyvin, mutta koska jokaisella joella elinkierto muovautuu ympäristöolosuhteiden mukaan, jokikohtaisten vaelluskäyttäytymispiirteiden tunteminen vaatii seurantaan perustuvaa tietoa kyseiseltä joelta. Tornionjoella meritaimenen vaelluskäyttäytymisen tutkimus on ollut vähäistä ja lisätietoa erityisesti jokeen nousevista meritaimenista tarvittaisiin.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Tornionjoen meritaimenen vaelluskäytöstä yleisesti, sekä keskittyen tarkemmin Tornionjoen meritaimenen kutualueisiin ja talvehtimisalueisiin. Opinnäytetyö tehtiin osana Luken ja SLU:n laajempaa Tornionjoen lohen ja meritaimenen vaelluskäyttäytymistutkimusta, joka toteutetaan radiotelemetriaa hyödyntäen. Radiolähettimellä merkittyjä taimenia seurattiin sekä kiinteillä automaattisilla kuunteluasemilla, että hyödyntäen manuaalista paikantamista.
Tornionjoen meritaimenen havaittiin tutkimuksessa kutevan erityisesti Äkäsjoessa, mutta myös muissa sivujoissa. Talvehtimisalueista tärkein oli Kukkolankosken alapuolinen alue, mikä vahvisti ajatusta suurempien koskien toimimisesta nousuesteenä. Myös Pellon ja Kolarin alueet olivat edustettuina erityisesti kudulta palaavilla taimenyksilöillä. Pääosa Tornionjoella merkityistä meritaimenista talvehti joella. Näitä paikkatuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa erityisesti alueiden suojelua tai rauhoittamista suunnitellessa, sekä kutupaikkojen osalta tulevien sähkökoekalastusalojen valinnassa.
Tornionjoen meritaimenen kutuvaellus on pääosin kaksivuotinen. Kutujokeen siirtymisen ajankohdassa oli paljon hajontaa, mutta suurin osa käytti ylävirtaan vaeltamiseen talvehtimispaikan luota keskimäärin kuukauden verran ennen siirtymistä kutujokeen. Talvehtimisen jälkeen keskiarvokokoa suurempien taimenten havaittiin lähtevän ylävirtaan kohti kutualueita, ja pienempien alavirtaan kohti merta ja syönnösalueita. Mereen palaamisen ajankohta vaihteli yksilöittäin, mutta oli yhteydessä joen alajuoksun virtaaman kasvuun.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Tornionjoen meritaimenen vaelluskäytöstä yleisesti, sekä keskittyen tarkemmin Tornionjoen meritaimenen kutualueisiin ja talvehtimisalueisiin. Opinnäytetyö tehtiin osana Luken ja SLU:n laajempaa Tornionjoen lohen ja meritaimenen vaelluskäyttäytymistutkimusta, joka toteutetaan radiotelemetriaa hyödyntäen. Radiolähettimellä merkittyjä taimenia seurattiin sekä kiinteillä automaattisilla kuunteluasemilla, että hyödyntäen manuaalista paikantamista.
Tornionjoen meritaimenen havaittiin tutkimuksessa kutevan erityisesti Äkäsjoessa, mutta myös muissa sivujoissa. Talvehtimisalueista tärkein oli Kukkolankosken alapuolinen alue, mikä vahvisti ajatusta suurempien koskien toimimisesta nousuesteenä. Myös Pellon ja Kolarin alueet olivat edustettuina erityisesti kudulta palaavilla taimenyksilöillä. Pääosa Tornionjoella merkityistä meritaimenista talvehti joella. Näitä paikkatuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa erityisesti alueiden suojelua tai rauhoittamista suunnitellessa, sekä kutupaikkojen osalta tulevien sähkökoekalastusalojen valinnassa.
Tornionjoen meritaimenen kutuvaellus on pääosin kaksivuotinen. Kutujokeen siirtymisen ajankohdassa oli paljon hajontaa, mutta suurin osa käytti ylävirtaan vaeltamiseen talvehtimispaikan luota keskimäärin kuukauden verran ennen siirtymistä kutujokeen. Talvehtimisen jälkeen keskiarvokokoa suurempien taimenten havaittiin lähtevän ylävirtaan kohti kutualueita, ja pienempien alavirtaan kohti merta ja syönnösalueita. Mereen palaamisen ajankohta vaihteli yksilöittäin, mutta oli yhteydessä joen alajuoksun virtaaman kasvuun.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [36502]