Myynti, pakkomyynti tai luovutus? : Jäniskosken-Niskakosken alue osana Suomen ja Neuvostoliiton välisiä suhteita vuosina 1945–1947

Abstract

Tämän tutkielman aiheena on tutkia Jäniskosken–Niskakosken alueen kohtaloa toisen maailmansodan jälkeen vuosina 1945–1947. Alue oli osa Suomea vuoteen 1947 saakka ja se sijaitsi Inarin kunnassa, kunnes se siirtyi osaksi Neuvostoliittoa.

Tutkielman aineiston muodostavat ulkoministeriön arkistossa sekä kansallisarkistossa säilytettävät asiakirjat kuten kokous- ja neuvottelupöytäkirjat sekä sähkeet, mitkä käsittelevät alueen kohtaloa. Lisäksi aineistona ovat toimineet J. K. Paasikiven päiväkirja sekä J. O. Söderhjelmin muistelmakirja. Tutkielman tarkoituksena on ollut selvittää syitä ja prosessia, jotka johtivat alueen siirtymiseen Suomelta Neuvostoliitolle ja pohtia, miksi prosessi meni niin kuin se meni. Lisäksi tutkielma pyrkii vastaamaan kysymykseen alueen merkityksestä Neuvostoliiton ja Suomen välisille taloudellisille suhteille vuosina 1945–1947.

Tätä tutkielmaa varten Jäniskosken–Niskakosken asiaa käsittelevää materiaalia on etsitty edellä mainitusta aineistosta. Lähteitä tarkastellessa on pyritty tarkastelemaan suomalaispäättäjien näkökantoja liittyen Jäniskosken–Niskakosken alueeseen, Neuvostoliiton tavoitteisiin ja toisten poliitikkojen mielipiteisiin nähden. Tutkielmassa on pyritty pohtimaan erilaisten näkökantojen syitä ja merkitystä alueen kohtalolle hyödyntäen myös tutkimuskirjallisuutta. Näin ollen tutkimusmetodina on ollut laadullinen sisällön analyysi. Aluksi olen tutustunut koko aineistoon saadakseni tapahtuneesta kattavan kokonaiskuvan ja myöhemmin aineisto on jaoteltu kokouksiksi, päiväkirjamerkinnöiksi ja muiksi dokumenteiksi. Niin asiakirjoihin kuin päiväkirjoihinkin on pyritty suhtautumaan hyvin lähdekriittisesti lähinnä pohtimalla, mitä lähteistä on mahdollisesti jätetty pois tai mitä niissä on painotettu ja miksi.

Ennen alueen myymistä Jäniskosken voimalaitos ehdittiin vuokrata Neuvostoliitolle huhtikuussa 1946. Vuokraamisen syinä olivat Suomen huono taloudellinen tilanne ja Neuvostoliiton painostus. Myös Niskakosken padon vuokraamisesta käytiin neuvotteluja erikseen vuonna 1946, mutta sitä ei ehditty toteuttaa sillä sekä Jäniskosken, että Niskakosken sisältänyt alue tulkinnasta riippuen myytiin, pakkomyytiin tai luovutettiin Neuvostoliitolle helmikuussa 1947 saksalaissaatavien osittaiseksi kattamiseksi. Suomen neuvottelijat tarjosivat Jäniskosken–Niskakosken aluetta, jottei Neuvostoliitto olisi saanut miljardien markkojen arvosta osakkeita suomalaisista valtionyhtiöistä.

Alueen myyminen tai luovuttaminen oli Suomen johdolta tietynlainen viesti venäläisille. Sen mukaan tietyistä asioista kuten maa-alueista voitiin neuvotella, mutta kansallisen itsemääräämisoikeuden vähentäminen, mihin osakkeiden luovuttaminen todellisuudessa viittasi, ei tullut kysymykseen. Jostain syystä venäläiset antoivat asiassa periksi. Myöhemmin kylmän sodan aikana Suomi tuli olemaan se osapuoli, joka antoi yleensä Neuvostoliitolle periksi.