Omaopettajien kokemus ohjauksen roolista ja oppimisanalytiikan työpöydän käytöstä opiskelijoiden ohjauksessa

Abstract

Korkeakoulut haluavat hyödyntää suurta hallinnoimaansa tietomäärää opiskelijoiden oppimisprosessien tukemiseksi. Oppimisanalytiikan avulla tuodaan välittömästi esiin niitä asioita, joita opiskelijan oppimisprosessissa tapahtuu. Tieto esitetään oppimisanalytiikan työpöydän näkymällä ymmärrettävässä ja visualisoivassa muodossa. Opiskelijoiden ohjauksella on merkitystä korkeakouluopiskelijan opintojen etenemiselle, mutta omaopettajien opiskelijoiden ohjauksessa oppimisanalytiikkaa ei ole juuri käytetty. Tämän tutkielman tavoitteena on ymmärtää, millainen rooli omaopettajilla on opiskelijoiden ohjaajina ja millainen kokemus omaopettajilla on oppimisanalytiikan työpöydän käytöstä opiskelijoiden ohjauksessa.

Tutkielma on laadullinen ja siinä tarkastellaan omaopettajien kokemuksia. Tutkimuksen aineistonkeruu on toteutettu haastatteluilla osana AnalytiikkaÄly -korkeakoulutuksen kehittämishankkeen pilottitutkimuksen aineistokeruuta. Tutkielman aineistona on yliopiston kahden tiedekunnan kahdeksan omaopettajaa, jotka ovat käyttäneet oppimisanalytiikan työpöytää opiskelijoiden ohjauksessa. Omaopettajat olivat Kasvatustieteiden ja Tieto- ja Sähkötekniikan tiedekuntien opiskelijoiden ohjaajia. Haastattelun tulokset on analysoitu hyödyntäen laadullista sisällönanalyysia, jota tehtiin teoriaohjaavasti. Analyysin pohjalta muodostui kaksi pääkategoriaa ja kahdeksan yläkategoriaa, jotka linkittyivät omaopettajan rooliin opiskelijoiden ohjauksessa ja oppimisanalytiikan käyttämiseen.

Tutkielman tulosten mukaan omaopettajat kokevat roolinsa lähtevän liikkeelle opiskelijan tarpeista. Omaopettajat tarvitsevat tehtäväänsä resursseja, ammattitaitoa ja tukea yliopistolta, koska ohjauksen tavoitteina on edistää opiskelijan yliopistoon kiinnittymistä ja ammatillista kasvua erilaisin keinovalikoimin. Oppimisanalytiikan työpöytä koettiin positiiviseksi välineeksi, jota omaopettajat olivat kaivanneet työhönsä. Työpöytä koettiin selkeäksi, informatiiviseksi ja se oli helppokäyttöinen. Opiskelijan kohtaaminen oli myös helpompaa, koska työpöydän koettiin tukevan vuorovaikutusta ja keskustelua esimerkiksi opintoihin liittyvissä asioissa. Omaopettajilla oli haasteita tehdä tulkintoja työpöydän näkymästä ja sen sisältämää vertailutietoa kritisoitiin. Työpöytään toivottiin opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman kuvaajaa, jotta tutkintorakenne tulee esille.

Tutkielman tulokset osoittavat, että yliopistoissa opiskelijoiden ohjaus on moniulotteinen ilmiö ja sen tueksi soveltuu pilottitutkimuksessa käytetty oppimisanalytiikan työpöytä. Yliopiston ohjauspalveluita on tarkasteltava kokonaisuutena, jotta ohjauspalvelut tarjoavat opiskelijalle edellytykset opintojen sujuvalle etenemiselle, ammatillisen identiteetin muodostumiselle ja yksilön kasvun tukemiselle. Koulutuspoliittisten tavoitteiden lisäksi onkin huomioitava kasvatuksellinen puoli.

Higher education institutions want to utilize a large amount of information governed by it, to support students’ learning processes. Learning analytics are used to immediately highlight events in student’s learning processes. Information is presented in learning analytics dashboards in an understandable and visually displayed form. Even though learning analytics has not been thus far used in study guidance by study advisors, guidance has potential impact on the progress of higher education students’ studies. The objective of this thesis is to understand what kind of role study advisors have as students’ guidance counsellors and the experiences that advisors have with the use of the learning analytics dashboard in study guidance.

The thesis is qualitative and examines the study advisors’ experiences. Data collection has been carried out with interviews as part of the data collection of the pilot study of a higher education development project AnalytiikkaÄly. The thesis is based on the data of eight study advisors of the University’s two Faculties, who have used learning analytics dashboard in study guidance. Study advisors were from the Faculties of Education and Information Technology and Electrical Engineering. The results of the interviews have been analyzed utilizing qualitative content analysis, which was conducted in a theory-driven way. Based on the analysis, two main categories and eight upper-level categories were formed, which represented the study advisor’s role in study guidance and the use of learning analytics.

According to the results of the study, advisors experienced that their role was to match the students’needs. The study advisors need resources to their task, professional skills and support from the university, because the objective of study guidance is to promote student’s engagement to studies and professional growth with a variety of guidance activities to use. The learning analytics dashboard was regarded as a positive tool that study advisors had hoped to have in their work. Dashboard was regarded clear, informative and it was easy to use. Meeting with the student was also easier with the dashboard because advisors experienced it support interaction and discussion, for example, in matters related to studies. The study advisors had some challenges to make interpretations of one visualization of the dashboard and the comparison information with peers was criticized. The dashboard should, in study advisors’ opinion, show students personal study plan, which would display the whole degree structure.

The results of the thesis show that in the universities students’ study guidance is a multidimensional phenomenon and the piloted learning analytics visualizations were found suitable. The guidance services of the university must be examined as a whole, so the guidance services support progress of students’ studies, growth of professional identity and the growth of individual. In addition to the education policies objectives, attention must be paid to the educational sciences side.