”Mä sanosin niin, että mitä se vaikuttaa?” : ilmastonmuutoksen merkitys elämys- ja luontomatkailuyrittäjien elämässä Pohjois-Suomen matkailualueella

Abstract

Tutkimukseni tarkoitus on tutkia, kuinka ilmastonmuutos on vaikuttanut pohjoissuomalaisten luonto- ja elämysmatkailuyrittäjien elämään. Olen rajannut tutkimukseni kohteeksi Pohjois-Suomen, ja erityisesti pienet luonto- ja elämysmatkailuyritykset. Tutkimukseeni osallistui kolme eri matkailuyritystä ja kaksi matkailun asiantuntijaa. Matkailun asiantuntijoiden mukaan ottamisen tutkimukseen on tarkoitus asettaa matkailuyritysten toiminta osaksi laajempaa Lapin matkailun kontekstia. Tutkimukseni keskiössä on varsinkin se, kuinka matkailuyrittäjät puhuvat ilmastonmuutoksesta ja, mitä merkityksiä he siihen liittävät. Tutkin myös sitä, kuinka matkailuyrittäjien tavat merkityksellistää ilmastonmuutos vaikuttavat heidän suhtautumiseensa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja hillintään. Olen käyttänyt tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä poliittista ekologiaa, joka tutkii ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta. Tutkimukseni tärkeimmät teoreettiset käsitteet olivat: sopeutuminen, sietokyky, haavoittuvuus, hillitseminen ja diskurssi. Käyttämäni tutkimusmenetelmät olivat puolistrukturoidut haastattelut ja osallistuva havainnointi. Olen analysoinut keräämäni aineiston käyttäen laadullista analyysia sekä diskurssianalyysiä tutkiessani tutkimukseen osallistuvien käsityksiä ilmastonmuutoksesta.

Nimesin aineistosta kolme eri ilmastonmuutoksen puhetapaa, jotka olivat ilmastoskeptisyyden puhetapa, ilmaston lämpenemisen puhetapa ja ekologinen liiketoimintaa painottava puhetapa. Ilmastoskeptisyyden puhetavassa ilmastonmuutoksen olemassaolon kyseenalaistettiin ja paikalliset muutokset säässä ja ilmastossa luettiin normaalin vuosivaihtelun syyksi. Ilmaston lämpenemisen puhetapa ohjasi kiinnittämään huomion lämpötiloihin ja sään ääri-ilmiöihin. Ekologinen liiketoimintaa painottava puhetapa käsitteli ilmastonmuutosta kokonaisvaltaisena ilmiönä, jolla oli sekä ekologisia että poliittisia vaikutuksia. Kestävä kehitys ja sen näkyminen matkailuyrittäjien toiminnassa oli yksi tutkimukseni keskeisistä teemoista, koska kestävä toiminta liitetään usein ilmastonmuutoksen hillintään. Tutkimuksessani esiin nousseita ilmastonmuutosta hillitseviä kestäviä toimintatapoja olivat muun muassa kierrättäminen ja muovin käytön välttäminen sekä polttoaineen kulutuksen vahtiminen ja moottoriajoneuvojen välttäminen toiminnassa. Matkailun asiantuntijoiden mukaan ilmastonmuutoksen suurimmat uhkat olivat kuluttaja-asenteissa tapahtuvat muutokset ja lumettoman kauden pidentyminen. Ilmastonmuutos ei kuitenkaan näyttäytynyt ajankohtaisena uhkana Lapin matkailulle ja siihen liitettiin enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Ilmastonmuutoksen tuomina mahdollisuuksina Lapin matkailulle nähtiin muun muassa Lapin kesäsesongin kasvaminen ja kestävän matkailun kehittäminen.

Tutkimustulosten perusteella matkailuyrittäjien puhetavat ilmastonmuutoksesta ohjasivat vahvasti heidän reagoimistaan ilmastonmuutokseen. Ilmastoskeptisyyden ja ilmaston lämpenemisen puhetavat ohjasivat passiiviseen suhtautumiseen ja sopeutumis- tai hillitsemistoimenpiteitä ei ollut kehitteillä. Sen sijaan ekologinen liiketoimintaa painottava puhetapa ohjasi käsittelemään ilmastonmuutosta ajankohtaisena uhkana, jolloin sopeutuminen ja ilmastonmuutoksen hillintä koettiin tärkeänä yrityksen toiminnan kannalta. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ei ollut matkailuyritysten toiminnan pääasiallinen päämäärä, mutta monet yritysten kestävistä toimintatavoista tukivat myös ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Tutkimukseni tuloksena on, että ilmastonmuutosta ei koettu ajankohtaisen uhkana Lapin matkailulle ja matkailuyritysten sopeutuminen ilmastonmuutoksen oli vielä vähäistä.