Musiikki oppiaineena lukiolaisten näkökulmasta

Abstract

Suomessa yleissivistäviin lukio-opintoihin kuuluu tällä hetkellä kaksi pakollista ja kaksi valtakunnallista valinnaista musiikin kurssia. Kirjalliset lukion opetussuunnitelmien perusteet määrittävät mitkä ovat musiikin oppiaineen tavoitteet, mitä sisältöjä kursseilla tulisi käydä, millaisia toimintatapoja käytetään ja kuinka arviointi toteutetaan. Näiden perusteiden pohjalta musiikin opettajat suunnittelevat ja toteuttavat käytännössä oman opetuksensa. Opetussuunnitelmaa voidaan tasomäärittelyn kautta siis tarkastella kirjoitetun ja toteutetun opetussuunnitelman näkökulmasta. Sen lisäksi sitä voidaan tarkastella koetun opetussuunnitelman tasolta eli miten oppilas on kokenut opetuksen. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää lukiolaisten käsityksiä musiikin opetuksesta, sekä millaista olisi heidän mielestään ihanteellinen musiikin opetus.

Tutkimuksen aineisto koostuu neljästäkymmenestä (N=40) kirjoitelmasta, jotka on kerätty sähköisesti lukiolaisilta puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Kirjoitelmissa lukiolaiset pohtivat avoimesti apukysymysten avulla lukion musiikin opetusta. Apukysymykset keskittyivät selvittämään vastaajien käsityksiä musiikin oppiaineen kurssitarjonnasta, sisällöistä, toimintatavoista ja arvioinnin keinoista. Aineisto on kerätty kolmesta eri lukiosta ympäri Suomea ja sen keruu toteutettiin yhteistyössä musiikin opettajien kanssa musiikin tunneilla osana lukioiden normaalia toimintaa.

Tutkimustuloksista voi päätellä, että nykyiset lukion opetussuunnitelmien perusteet vastaavat suhteellisen hyvin lukiolaisten käsityksiä musiikin opetuksesta. Lukiolaiset kokevat musiikin opetuksen erityisesti sosiaalisena toimintana. Musiikin tunneilla opitaan uutta yhdessä tekemällä käytännön tekemisen kuten yhteismusisoinnin kautta. Arviointimenetelmissä suositaan enemmän vuorovaikutuksellisuutta ja, ettei arviointi kohdistuisi niinkään musiikillisiin taitoihin vaan aktiiviseen musiikilliseen toimintaan tuntien aikana. Lukiolaiset haluavat osallistua itseä kiinnostavaan musiikin opetukseen, johon heillä on mahdollisuus vaikuttaa ja jossa voi tehdä omia valintoja koulutuspolkunsa suhteen. Tämän voisi mahdollistaa vuorovaikutuksellisempi ja yhteistyökykyisempi opettaja-opiskelija-suhde. Tutkimuksen loppuvaiheessa huomasin myös, että toimijuuden käsite on erityisen arvokas tämän tutkimuksen kontekstissa ja sitä voi olla hyödyllistä lähestyä esimerkiksi jatkotutkimuksissa.

Tutkimus on erityisen ajankohtainen, sillä lukion opetussuunnitelmien perusteet uudistettiin vuonna 2019 ja niiden pohjalta tehtävä paikallinen opetussuunnitelmatyö on parhaillaan käynnissä. Uudistetun opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa elokuussa 2021. Lukiolaiset ovat myös aliedustettuina kasvatustieteellisen tutkimuksen kentällä, jota hallitsee perusopetuksen oppilaisiin keskittyneet tutkimukset. Tämän tutkimuksen tulokset voivat toimia tukena paikallisessa suunnittelutyössä, sekä viitoittaa tietä lukion musiikin opetuksen kehityshankkeille.