Suomalaisten korkeakulttuurinen orientaatio : sinfoniaorkestereiden konserttien ei-kävijyys
Keinänen, Petra (2020-06-15)
Keinänen, Petra
P. Keinänen
15.06.2020
© 2020 Petra Keinänen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202006162387
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202006162387
Tiivistelmä
Tämä kandidaatintyö on kirjallisuuskatsaus, jonka lähtökohtana oli saada avarrettua nykynuoren maailmankuvaa: kuinka samaistuttavaksi länsimainen taidemusiikki koetaan ja miksi nuoria on niukasti sinfoniaorkestereiden klassisen musiikin konserteissa? Ajan kanssa sain inspiraatiota aiheeseen jo valmiista maku- ja ei-kävijyystutkimuksesta.
Tutkimuskysymykset ovat: Millainen on suomalaisten korkeakulttuurinen orientaatio? Mitkä asiat ovat vaikuttamassa sinfoniaorkestereiden konserttien ei-kävijyyteen? Tulokset eri kulttuurituotteiden määrän lisääntymisestä ja nuorten vähäisestä orientoituneisuudesta korkeakulttuuriin saivat minut kiinnostumaan myös taidemusiikin viennin suunnasta.
Esille kirjallisuuskatsauksessa nousevat korkeakulttuuriseen orientaatioon liittyvä homologiateesi, yksilöllistymisteesi ja kaikkiruokaisuuden ilmiö eli omnivore. Lisäksi avaan koulutuksen, iän ja sukupuolen vaikutuksia korkeakulttuuriseen orientaatioon. Käyn läpi myös erilaisia ei-kävijyyden syitä ja rooleja tiedostaen, ettei passiivisuus ole aina omaehtoista. Koin tarpeelliseksi avata myös yleisötyön ja saavutettavuuden käsitteitä niiden liittyessä olennaisesti taideorganisaatioiden ei-kävijyyteen.
Tulosten mukaan suomalaisten orientoituminen korkeakulttuuriin on muuttanut ajan saatossa muotoaan, sillä korkeasti koulutetuilla ja nuorilla ei ole enää samanlaista tarvetta korostaa suuntautumistaan korkeakulttuuriin. Konserttien yleisöstä suurin osa on ikäihmisiä ja naispuo- lisia henkilöitä. Ei-kävijyyteen liittyvät syyt ovat moninaisia, ja voivat liittyä esimerkiksi perhevelvollisuuksiin, vaikeisiin elämäntilanteisiin, taloudelliset puitteisiin, etäisyyteen tai omaehtoiseen passiivisuuteen. Tyypillinen ei-kävijä tuntee olonsa vieraaksi taidelaitoksissa ja kokee palvelujen olevan suunnattu toisenlaisille ihmisille. Kulttuurinen pääoma ja sosiaalinen differentiaatio 2000-luvun Suomessa: Kansainvälinen vertailu -hankkeessa myös huomattiin, että klassisen musiikin konserttien passiivinen “ei käy koskaan” ryhmä oli yllättävän iso (7/10).
Tutkimuskysymykset ovat: Millainen on suomalaisten korkeakulttuurinen orientaatio? Mitkä asiat ovat vaikuttamassa sinfoniaorkestereiden konserttien ei-kävijyyteen? Tulokset eri kulttuurituotteiden määrän lisääntymisestä ja nuorten vähäisestä orientoituneisuudesta korkeakulttuuriin saivat minut kiinnostumaan myös taidemusiikin viennin suunnasta.
Esille kirjallisuuskatsauksessa nousevat korkeakulttuuriseen orientaatioon liittyvä homologiateesi, yksilöllistymisteesi ja kaikkiruokaisuuden ilmiö eli omnivore. Lisäksi avaan koulutuksen, iän ja sukupuolen vaikutuksia korkeakulttuuriseen orientaatioon. Käyn läpi myös erilaisia ei-kävijyyden syitä ja rooleja tiedostaen, ettei passiivisuus ole aina omaehtoista. Koin tarpeelliseksi avata myös yleisötyön ja saavutettavuuden käsitteitä niiden liittyessä olennaisesti taideorganisaatioiden ei-kävijyyteen.
Tulosten mukaan suomalaisten orientoituminen korkeakulttuuriin on muuttanut ajan saatossa muotoaan, sillä korkeasti koulutetuilla ja nuorilla ei ole enää samanlaista tarvetta korostaa suuntautumistaan korkeakulttuuriin. Konserttien yleisöstä suurin osa on ikäihmisiä ja naispuo- lisia henkilöitä. Ei-kävijyyteen liittyvät syyt ovat moninaisia, ja voivat liittyä esimerkiksi perhevelvollisuuksiin, vaikeisiin elämäntilanteisiin, taloudelliset puitteisiin, etäisyyteen tai omaehtoiseen passiivisuuteen. Tyypillinen ei-kävijä tuntee olonsa vieraaksi taidelaitoksissa ja kokee palvelujen olevan suunnattu toisenlaisille ihmisille. Kulttuurinen pääoma ja sosiaalinen differentiaatio 2000-luvun Suomessa: Kansainvälinen vertailu -hankkeessa myös huomattiin, että klassisen musiikin konserttien passiivinen “ei käy koskaan” ryhmä oli yllättävän iso (7/10).
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34186]