Elokuvakasvatus ja elokuvat tunnekasvatuksen tukena
Vuokila, Eeva (2020-06-14)
Vuokila, Eeva
E. Vuokila
14.06.2020
© 2020 Eeva Vuokila. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202006162381
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202006162381
Tiivistelmä
Elokuvat ovat olleet osa ihmisten historiaa jo oli sadan vuoden ajan, ja ne ovat osa arkea myös lapsille. Tämän vuoksi elokuvia tulisi hyödyntää myös koulumaailmassa. Tässä kandidaatin tutkielmassa tarkastelen elokuvakasvatusta ja elokuvien hyödyntämistä tunnekasvatuksen tukena. Tutkimukseni tavoitteena on vastata tutkimuskysymyksiini, joita ovat ”mitä elokuvakasvatus on?” ja ”miten elokuvia voi hyödyntää tunnekasvatuksen tukena?”. Toteutan tutkielmani narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jonka avulla aiheesta on mahdollista muodostaa kokonaisvaltainen kuva aiempien tutkimusten pohjalta. Kandidaatin työni teoreettisena lähtökohtana toimii fenomenologinen tutkimussuuntaus.
Tutkielmassani käy ilmi, että elokuvakasvatus ei ole osana vuoden 2016 Perusopetuksen opetussuunnitelmaa, eikä sillä ole vakiintunutta asemaa koulumaailmassa. Elokuvakasvatus tarkoittaa kasvatusta elokuvasta, ja se voidaan jakaa kahteen osaan: elokuviin oppimisen kohteena ja oppimisen välineenä. Voidaan puhua myös esteettisestä ja mediakasvatuksellisesta elokuvakasvatuksesta. Elokuvat oppimisen kohteena käsittää esimerkiksi elokuvien analysoinnin ja elokuvalukutaidon kehittymisen. Elokuvat oppimisen välineenä korostaa itse tekemistä ja tekemällä oppimista. Molemmissa elokuvakasvatuksen suuntauksissa elokuvia voidaan integroida eri oppiaineisiin. Elokuvakasvatuksen tavoitteita ovat esimerkiksi oppilaan oman ajattelun tukeminen sekä kysymysten herättäminen.
Aiempaa tutkimusta elokuvien hyödyntämisestä koulussa tehtävässä tunnekasvatuksessa ei löytynyt, joten pohdin tutkielmassani elokuvaterapian menetelmien hyödyntämistä tunteiden käsittelyssä. Tutkimuksestani käy ilmi, että elokuvaterapia antaa turvallisen tavan löytää vaihtoehtoisia ideoita omien tunteiden ja kokemusten käsittelyyn. Elokuvaterapian menetelmiä voisi soveltaa koulussa tunnekasvatuksessa, mutta on kuitenkin tärkeää huomioida, että opettaja ei ole terapeutti. Yhdistämällä elokuva- ja tunnekasvatusta opettaja voi kuitenkin edistää oppilaiden tunnetaitojen kehittymistä.
Tutkielmassani käy ilmi, että elokuvakasvatus ei ole osana vuoden 2016 Perusopetuksen opetussuunnitelmaa, eikä sillä ole vakiintunutta asemaa koulumaailmassa. Elokuvakasvatus tarkoittaa kasvatusta elokuvasta, ja se voidaan jakaa kahteen osaan: elokuviin oppimisen kohteena ja oppimisen välineenä. Voidaan puhua myös esteettisestä ja mediakasvatuksellisesta elokuvakasvatuksesta. Elokuvat oppimisen kohteena käsittää esimerkiksi elokuvien analysoinnin ja elokuvalukutaidon kehittymisen. Elokuvat oppimisen välineenä korostaa itse tekemistä ja tekemällä oppimista. Molemmissa elokuvakasvatuksen suuntauksissa elokuvia voidaan integroida eri oppiaineisiin. Elokuvakasvatuksen tavoitteita ovat esimerkiksi oppilaan oman ajattelun tukeminen sekä kysymysten herättäminen.
Aiempaa tutkimusta elokuvien hyödyntämisestä koulussa tehtävässä tunnekasvatuksessa ei löytynyt, joten pohdin tutkielmassani elokuvaterapian menetelmien hyödyntämistä tunteiden käsittelyssä. Tutkimuksestani käy ilmi, että elokuvaterapia antaa turvallisen tavan löytää vaihtoehtoisia ideoita omien tunteiden ja kokemusten käsittelyyn. Elokuvaterapian menetelmiä voisi soveltaa koulussa tunnekasvatuksessa, mutta on kuitenkin tärkeää huomioida, että opettaja ei ole terapeutti. Yhdistämällä elokuva- ja tunnekasvatusta opettaja voi kuitenkin edistää oppilaiden tunnetaitojen kehittymistä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34164]