Nuoret naiset terveystiedon käyttäjinä : kehollinen tieto ja tiedon auktoriteetit
Komminaho, Liisa (2020-06-12)
L. Komminaho
12.06.2020
© 2020 Liisa Komminaho. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202006132350
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202006132350
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen aiheena on nuorten naisten terveystietokäyttäytyminen, kehollinen tieto ja kognitiiviset auktoriteetit. Tutkimuksella haluttiin selvittää terveystietokäyttäytymisen tapoja sosiaalisessa mediassa ja muissa ympäristöissä, kognitiivisten auktoriteettien muodostumista ja perusteita terveystiedon piirissä ja kehollisen tiedon merkitystä sekä sen suhdetta muualta saatuun tietoon. Aineiston hankinnan menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastattelu sopii menetelmänä tutkimusaiheisiin, joista ei ole paljon aikaisempaa tietoa. Erityisesti kehollinen tieto on vähän tutkittu informaatiokäyttäytymisen osa-alue, josta tämän tutkimuksen avulla haluttiin saada lisää tietoa. Aineisto koostui yhdestätoista haastattelusta, jotka toteutettiin marraskuun 2019 ja huhtikuun 2020 välisenä aikana. Tutkimusaineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen perusteella kognitiiviseen auktoriteettiin vaikuttaa tiedon aihe ja sen koettu tärkeys. Sairauksia ja vakaviksi epäiltyjä oireita koskevaa tietoa hankittiin mieluiten terveydenhuollon ammattilaisilta, mutta yleistä hyvinvointia koskevan tiedon lähteiksi hyväksyttiin muitakin tahoja paljon väljemmin perustein. Kaikkeen terveystietoon liittyen vanhemmat olivat vahva kognitiivinen auktoriteetti nuorille naisille.
Terveystietokäyttäytymiseen vaikuttaa asenne terveyttä kohtaan. Niillä haastateltavilla, joille laihuus oli tärkeää ja yhdistyi vahvasti terveyteen, terveystiedon hankinta oli hyvin säännöllistä ja lähteenä käytettiin runsaasti sosiaalista mediaa. Enemmän terveyttä painottavilla haastateltavilla korostui oman kehollisen tiedon tulkinta, ja tiedonhankinta muista lähteistä oli vähäisempää. Terveystiedon hankinta ja sattumalta saaminen sosiaalisesta mediasta on yleistä tässä ikäryhmässä, ja yleisempää kuin tiedon itse jakaminen. Tiedon jakaminen on usein vastavuoroista, ja se on yleisintä henkilökohtaisissa keskusteluissa kavereiden ja vanhempien kanssa.
Tutkimuksen perusteella kognitiiviseen auktoriteettiin vaikuttaa tiedon aihe ja sen koettu tärkeys. Sairauksia ja vakaviksi epäiltyjä oireita koskevaa tietoa hankittiin mieluiten terveydenhuollon ammattilaisilta, mutta yleistä hyvinvointia koskevan tiedon lähteiksi hyväksyttiin muitakin tahoja paljon väljemmin perustein. Kaikkeen terveystietoon liittyen vanhemmat olivat vahva kognitiivinen auktoriteetti nuorille naisille.
Terveystietokäyttäytymiseen vaikuttaa asenne terveyttä kohtaan. Niillä haastateltavilla, joille laihuus oli tärkeää ja yhdistyi vahvasti terveyteen, terveystiedon hankinta oli hyvin säännöllistä ja lähteenä käytettiin runsaasti sosiaalista mediaa. Enemmän terveyttä painottavilla haastateltavilla korostui oman kehollisen tiedon tulkinta, ja tiedonhankinta muista lähteistä oli vähäisempää. Terveystiedon hankinta ja sattumalta saaminen sosiaalisesta mediasta on yleistä tässä ikäryhmässä, ja yleisempää kuin tiedon itse jakaminen. Tiedon jakaminen on usein vastavuoroista, ja se on yleisintä henkilökohtaisissa keskusteluissa kavereiden ja vanhempien kanssa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34357]