”Mää haluaisin, että siellä unelmakoulussa aikuiset järjestäis meille synttärit, vaikka me ei tiietäkkää.” : unelmakoulu 1.-luokkalaisten lasten silmin
Järvelä, Laura; Keränen, Tiia (2020-05-15)
Järvelä, Laura
Keränen, Tiia
L. Järvelä; T. Keränen
15.05.2020
© 2020 Laura Järvelä, Tiia Keränen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202005161843
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202005161843
Tiivistelmä
Tämän tutkielman avulla on pyritty selvittämään lasten näkemyksiä ihanteellisesta koulusta tarkastelemalla unelmakoulua 1.-luokkalaisten oppilaiden kuvaamana. Lasten ideoiden ja näkemysten selvittäminen on arvokasta ja niitä tulisi hyödyntää aktiivisesti koulun kehittämistyössä. Koulu on lapselle paikka missä vietetään runsaasti aikaa, minkä vuoksi kouluviihtyvyyteen ja lapsen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä on aikuisten toimesta syytä tiedostaa. Lasten kuulemista ja osallistumista edellytetään myös lainsäädännön osalta.
Tutkielman teoreettiset lähtökohdat muodostuvat kouluviihtyvyydestä, kouluinstituution eri tarkastelukulmista ja lasten osallisuuden käsitteen avaamisesta. Myös lapsinäkökulmaisen tutkimuksen teoreettinen ja metodologinen tarkastelu on keskeinen osa tutkielman sisältöä.
Tutkimusaineisto on tuotettu eräässä Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevassa alakoulussa ryhmähaastattelu- ja piirustustilanteissa. Aineiston tuottamiseen osallistui yhteensä kahdeksan lasta. Aineistoa tuotettiin yhteensä kahdella eri kerralla. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, joiden runko pohjautui lasten tuottamiin piirroksiin unelmakoulusta. Aineiston analyysi on toteutettu sisällönanalyysin avulla. Analyysin pohjalta tutkimuksemme tulokset voidaan jakaa sisällönanalyysin pääluokkien perusteella kolmeen eri teemaan, joiden pohjalta tutkimuksen tulokset rakentuvat.
Lapset kuvaavat unelmakoulua fyysisten tilojen ja materian, sosiaalisten suhteiden sekä toiminnan ja autonomian kautta. Fyysisten tilojen ja materian osalta kuvaukset painottuvat liikunta-, ulko- ja luokkatiloihin. Materian osalta lapset kuvaavat unelmakoulun liikuntavälineitä ja tuovat esiin teknologisten välineiden, erityisesti älypuhelimien merkityksen. Unelmakoulun sosiaaliset suhteet pohjautuvat kuvauksiin opettajasta, vertaisista ja lemmikkieläimistä. Vertaissuhteiden osalta esiin nousevat myös oikeudenmukaisuus, yhteisesti sovittujen sääntöjen noudattaminen ja kiusaamisen vastainen toiminta. Toiminta ja autonomian kokemukset unelmakoulussa rakentuvat koulun sääntöjen ja sallittujen asioiden ympärille. Unelmakoulussa lapset toivovat saavansa vaikuttaa toiminnan lisäksi koulupäivän pituuksiin ja opetuksen järjestämistä koskeviin asioihin.
Kuvaukset unelmakoulusta pohjautuvat vahvasti lasten omiin koulukokemuksiin ja ne rakentuvat pääosin todellisessa kouluympäristössä hyväksi koettujen asioiden varaan. Tutkimuksen tulokset tarjoavat koulun aikuisille tietoa niistä asioista, jotka alkuopetusikäinen lapsi kokee koulussa merkityksellisiksi ja kouluviihtyvyyttä edistäviksi. Tulosten yleistettävyyden osalta on kuitenkin syytä ottaa huomioon, että lasten kuvaukset ovat vain tähän tutkimukseen osallistuneiden lasten näkemyksiä siitä, millainen on unelmien koulu.
Tutkielman teoreettiset lähtökohdat muodostuvat kouluviihtyvyydestä, kouluinstituution eri tarkastelukulmista ja lasten osallisuuden käsitteen avaamisesta. Myös lapsinäkökulmaisen tutkimuksen teoreettinen ja metodologinen tarkastelu on keskeinen osa tutkielman sisältöä.
Tutkimusaineisto on tuotettu eräässä Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevassa alakoulussa ryhmähaastattelu- ja piirustustilanteissa. Aineiston tuottamiseen osallistui yhteensä kahdeksan lasta. Aineistoa tuotettiin yhteensä kahdella eri kerralla. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, joiden runko pohjautui lasten tuottamiin piirroksiin unelmakoulusta. Aineiston analyysi on toteutettu sisällönanalyysin avulla. Analyysin pohjalta tutkimuksemme tulokset voidaan jakaa sisällönanalyysin pääluokkien perusteella kolmeen eri teemaan, joiden pohjalta tutkimuksen tulokset rakentuvat.
Lapset kuvaavat unelmakoulua fyysisten tilojen ja materian, sosiaalisten suhteiden sekä toiminnan ja autonomian kautta. Fyysisten tilojen ja materian osalta kuvaukset painottuvat liikunta-, ulko- ja luokkatiloihin. Materian osalta lapset kuvaavat unelmakoulun liikuntavälineitä ja tuovat esiin teknologisten välineiden, erityisesti älypuhelimien merkityksen. Unelmakoulun sosiaaliset suhteet pohjautuvat kuvauksiin opettajasta, vertaisista ja lemmikkieläimistä. Vertaissuhteiden osalta esiin nousevat myös oikeudenmukaisuus, yhteisesti sovittujen sääntöjen noudattaminen ja kiusaamisen vastainen toiminta. Toiminta ja autonomian kokemukset unelmakoulussa rakentuvat koulun sääntöjen ja sallittujen asioiden ympärille. Unelmakoulussa lapset toivovat saavansa vaikuttaa toiminnan lisäksi koulupäivän pituuksiin ja opetuksen järjestämistä koskeviin asioihin.
Kuvaukset unelmakoulusta pohjautuvat vahvasti lasten omiin koulukokemuksiin ja ne rakentuvat pääosin todellisessa kouluympäristössä hyväksi koettujen asioiden varaan. Tutkimuksen tulokset tarjoavat koulun aikuisille tietoa niistä asioista, jotka alkuopetusikäinen lapsi kokee koulussa merkityksellisiksi ja kouluviihtyvyyttä edistäviksi. Tulosten yleistettävyyden osalta on kuitenkin syytä ottaa huomioon, että lasten kuvaukset ovat vain tähän tutkimukseen osallistuneiden lasten näkemyksiä siitä, millainen on unelmien koulu.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34329]