Puukerrostalo Oulun Linnanmaalle

Abstract

Suunnittelin kandidaatintyönäni puurakenteisen asuinkerrostalon Oulun Puu-Linnanmaan kupeeseen. Työ toteutettiin osana kolmannen vuoden yhteisprojektia, johon kuuluivat asemakaavasuunnittelun, asuntosuunnittelun sekä kerrostalosuunnittelun kurssit. Valitsin kerrostalokurssin osuuden kandidaatintyökseni.

Asemakaavakurssilla tehtävänä oli suunnitella Linnanmaalle uusi aluetta urbaanimpaan suuntaan kehittävä kaava. Suunnitelmassani käsittelin aluetta kolmena eri vyöhykkeenä. Bulevardin ympärille muodostuvien kerrostalokortteleiden sekä Virkakadun asuinrakennusten ympäristön pienemmän mittakaavan kortteleiden väliin jätin vihervyöhykkeen, jotta alueen viheryhteydet eivät katkeaisi. Pyrin myös sujuvoittamaan alueen pyöräliikennettä ja vähentämään suurten pysäköintialueiden määrää sijoittamalla suurimman osan paikoituksesta maan alle. Bulevardin varrella tavoitteenani oli luoda urbaania katutilaa maantasokerroksen liiketiloineen ja raitioteineen.

Projekti jatkui asuntosuunnittelun kurssilla, jolla keskityttiin Puu-Linnanmaan läheisyyteen sijoittuvan tontin kehittämiseen. Osana kurssin suoritusta oli opiskelija-asumisen kilpailu, jossa tarkoituksena oli suunnitella puurakenteinen kerrostalokortteli.

Sijoitin puustolla elävöitetyn paikoitusalueen tontin eteläpuolelle, jotta se ei olisi ensimmäinen asia, joka tulee vastaan, kun aluetta lähestytään pohjoisesta. Sen sijaan ensin näkyy rakennuksia ja pihapiiriä. Tontille on kulku myös lounaasta, mistä suurin osa pyöräliikenteestä tulee. Pihaa suunnitellessani tavoittelin rakennuksia yhteen sitovaa ja kohtaamispaikkoja luovaa tilaa, jota on jäsennelty erilaisilla pinnoituksilla ja istutuksilla.

Päädyin suunnittelemaan tontille kolmesta samanlaisesta pistetalosta muodostuvan kokonaisuuden. Pistetalot poikkeavat muotonsa ja korkeutensa puolesta Puu-Linnanmaan rakennuskannasta omana kokonaisuutenaan, mutta puumateriaali sitoo ne ympäristöönsä. Pistemäisen pohjakaavan etuna on, että asunnoista on mahdollista avata näkymiä useampaan eri ilmansuuntaan. Myös talon poikki kulkeva porraskäytävä saa paljon luonnonvaloa sen molemmissa päissä olevien lasiseinien kautta. Panostin yhteistiloihin yhteisöllisyyden lisäämiseksi ja sijoitin ne rakennukseen harkitusti niiden käytön helppouden ja mukavuuden takaamiseksi. Rakennusten ulkonäön suhteen tavoitteenani oli tuoda esiin puun materiaalin tuntua niin, että puurakenteisuus välittyy ulospäin katsojalle.

Projektin viimeisessä vaiheessa eli kerrostalosuunnittelun kurssilla syvennyin tutkimaan kerrostalon rakenteita, ja samalla pohjaratkaisu hioutui. Sijoitin rakennukseen talotekniikan vaatimat roilot ja suunnittelin myös yhden kokonaan esteettömän inva-asunnon. Kantavana rakenteena päätin käyttää CLT-levyjä, osan väliseinistä ollessa puurankarakenteisia ja kellarin rakenteiden betonisia.

Haastava kohta rakenteiden suunnittelussa oli kattoterassin alla olevan yläpohjan sekä välipohjan yhteen sovittaminen niin, ettei huonekorkeus niiden alla jää liian matalaksi. Myös kattoterassin vedenpoisto piti tutkia tarkkaan. Parvekkeen rakenteita suunnitellessa kävi ilmi, ettei rakenne ole mahdollinen ilman tukipilareita. Nämä liimapuupilarit on jätetty näkyviin rakenteisiin piilottamisen sijaan, ja siten ne vahvistavat rakennuksen puurakenteisuuden vaikutelmaa ja luovat arkkitehtuuria.