Puukerrostalo Oulun Linnanmaalle

Abstract

Kandidaatin työssäni suunnittelin puurakenteisen asuinkerrostalon Oulun Linnanmaalle. Työssä yhdistyvät kolme arkkitehtuurin koulutusohjelman yhteisprojektin kurssia: asemakaavasuunnittelu, asuntosuunnittelu ja kerrostalosuunnittelu. Varsinaiseksi kandidaatin työkseni olen valinnut rakennusopillisen kokonaisuuden eli kerrostalosuunnittelun kurssin.

Suunnittelu alkoi asemakaavasuunnittelulla, jossa tehtävä oli laatia asemakaavamuutos Linnanmaan alueelle tulevalle bulevardille Alakyläntien ja Linnanmaantien yhteyteen. Suunnittelun lähtökohdiksi muodostuivat Puulinnanmaan alueen pienimittakaavaisen rakennuskannan jatkaminen Huvilarannantien asuinalueen yhteyteen ja jo olemassa olevien viheralueiden säilyttäminen. Alueen korkeimmat rakennukset sijoittuvat bulevardin varrelle, josta etäännyttäessä rakennusten korkeudet pienevät. Suunnittelualuetta halkoo viheralueiden sarja, jotka toimivat hulevesien imetys- ja virkistysalueina. Vanhaa palloiluhallia laajennetaan ja sen läheisyyteen sijoitetaan mm. palveluasumista.

Asuntosuunnittelun kurssilla tehtäväksi muodostui opiskelija-asuntolan suunnittelu Puulinnanmaan asuinalueen viereen Virkakadun ja Vaarnakujan rajaamalle tontille. Rakennus muodostuu kahdesta pitkästä 4-kerroksisesta massasta, joihin asunnot sijoittuvat. Kaksi rakennusmassaa yhdistetään toisiinsa pääosin lasisella rakennusosalla, johon sijoittuvat porrashuone, hissi ja yhteisiä opiskelu- ja oleskelutiloja. Tavoitteenani oli suunnitella korkealaatuisia asuntoja opiskelijoiden tarpeisiin ja runsaasti erilaisia yhteistiloja asukkaiden käyttöön, mm. kerhohuoneita ja yhteissaunoja. Kerrostalossa on kaiken kaikkiaan 44 asuntoa, joista 32 on yksiöitä ja 10 kaksioita. Kolmioita on kaksi kappaletta. Toisen kerroksen kolmio on liikuntaesteisille suunniteltu. Kaikki rakennuksen asunnot ovat esteettömiä. Rakennuksen pihapiiri rajataan muuratuilla aidoilla, jotka toimivat näkösuojina ja linkkinä vieressä sijaitsevan Puulinnanmaan asuinalueen sulkeutuneeseen yleisilmeeseen. Rakennuksen julkisivut on verhoiltu lämpökäsitellyllä mäntyrimalla, jota jaksottavat hiilletyt mäntyrimat. Rimoitus antaa julkisivulle kolmiulotteisen vaikutelman ja puurimojen värivaihtelun kanssa julkisivun tunnelma muuttuu riippuen siitä, mistä suunnasta sitä tarkastellaan. Julkisivujen materiaaleilla ja luonteella halusin korostaa puutalon tuntua.

Kerrostalosuunnittelun kurssilla rakennuksen runkojärjestelmäksi valikoitui CLT (ristiinlaminoitu massiivipuulevy-rakenne), jota vahvistetaan palkkirakenteilla. Palkkivahvisteet mahdollistavat suurempien jännevälien ylittämisen, eikä asuntojen sisällä tarvita kantavia seinärakenteita. Välipohjien CLT-laatat limittyvät seinien CLT-rakenteiden kanssa, jolloin rakenteesta saadaan kestävä, lisäksi CLT-rakenteiden liitoskohtiin asennetaan neopreenikumilistat parantamaan rakenteen äänieristystä. CLT jätetään paljaaksi asuntojen sisäseinien pinnoissa ja muualla pinnat verhoillaan mm. kipsilevyllä paloteknisistä syistä johtuen.

Yksiöiden parvekkeiden rakenteiden CLT-seinäpinnat jätetään paljaaksi parvekkeen sisäpuolella. Parvekkeen kattoon asennetaan sinertävän harmaa sementtikuitulevy luomaan parvekkeelle tilan tuntua. Parvekkeen ulkopuoli verhoillaan profiloiduilla sementtikuitulevyillä, joiden profilointi jatkaa julkisivurimoituksen teemaa. Parvekelasitus ja -kaide jatkuvat yhtenäisenä pintana koko rakennuksen korkeudelta. Yksiöiden parvekkeet tukeutuvat toisiinsa, jolloin alapuolinen parveke kannattelee ylempää. Alin parveke tukeutuu maahan. Tällöin ulkoseinän ja parvekkeen välille ei tarvita erillistä kannatusta ja rakenne pysyy yksinkertaisena.

Räystäslinja nostetaan varsinaista vesikatetta korkeammalle jatkamalla julkisivua ylöspäin, jolla saadaan aikaan yhtenäinen julkisivupinta koko rakennuksen korkeudelta. Kattoterassin vedenpoisto tapahtuu alapuolisten parvekkeiden kautta. Kattoterassin kumibitumikermit kallistetaan kohti vedenpoistoaukkoja, jotka johtavat vedet alapuolisen parvekkeen vedenpoistokouruun. Julkisivurimoitus toteutetaan elementteinä, jossa varsinainen rima kiinnitetään kulmaraudoilla alapuoliseen koolaukseen pystysuunnassa 600mm välein. Rimojen väliin asennetaan ponttilaudoitus, jolloin saadaan aikaiseksi tasainen pinta rimojen väliin.

Kokonaisuudessaan pyrin tutkimaan puurakenteisen kerrostalon rakennusteknisiä ongelmakohtia, mm. palo- ja ääniteknisiä detaljeja ja ratkaisemaan niitä materiaalille ominaisella tavalla ja luomaan korkeatasoista asuntoarkkitehtuuria.