Vähemmistöryhmien tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta parantavat toimenpiteet Oulun peruskoulujen toiminnallisissa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa

Abstract

Tasa-arvolaki on velvoittanut vuodesta 2015 asti oppilaitokset laatimaan toiminnan kehittämiseen tähtäävän tasa-arvosuunnitelman. Oppilaitoksissa tulee laatia vähintään joka kolmas vuosi tasa-arvosuunnitelma yhteistyössä henkilöstön, oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa. Vuosittaisen tarkastelun sijaan suunnitelma voidaan laatia myös kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan tulee sisältää selvitys oppilaitoksien tasaarvotilanteesta, tarvittavat toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi sekä arvio siitä, miten tasaarvosuunnitelmaan aiemmin sisältyneet toimenpiteet on toteutettu ja kuinka ne ovat käytännössä toimineet. Tämän tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa sitä, millaisilla erilaisilla toimenpiteillä eri vähemmistöryhmien tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta pyritään parantamaan Oulun peruskoulujen toiminnallisissa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa. Lisäksi tutkimus selvittää, miten näiden toimenpiteiden ajatellaan lisäävän vähemmistöryhmiin kuuluvien oppilaiden tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Tutkimukseni teoreettisessa viitekehyksessä määrittelen ensin tutkimukseni kannalta tärkeitä käsitteitä — vähemmistöryhmiä, syrjintää, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Sen jälkeen avaan aiempien tutkimusten valossa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista koulumaailmassa eri vähemmistöryhmien näkökulmasta. Tutkimukseni aineistona on kolmekymmentäviisi Oulun peruskoulujen toiminnallista tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa, jotka on pyydetty kouluilta alkuvuodesta 2019. Toiminnalliset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat ovat anonyymeja. Aineistonanalysointimenetelmänä toimii dokumenttianalyysi.

Tutkimukseni tarkoitus ei ole arvioida eri peruskoulujen toiminnallisia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia vaan nostaa esille erilaisia toimenpiteitä, joita vähemmistöryhmien tasaarvon ja yhdenvertaisuuden parantamiseksi suunnitelmissa tarjotaan. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan pitää sitä, että Oulun peruskoulujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat tarjoavat paljon hyviä ja monipuolisia toimenpiteitä eri vähemmistöryhmien tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tukemiseksi. Tutkimukseni osoittaa, että vähemmistöryhmien tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lisääminen ja turvaaminen otetaan Oulun peruskoulujen suunnitelmissa tosissaan. Mielenkiintoinen ja relevantti jatkotutkimus olisi tutkia toiminnallisten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien toteutumista käytännön koulumaailmassa esimerkiksi oppilaiden silmin. Tutkimukseni tarjoaa hyviä käytännön vinkkejä jokaiselle Oulun koululle ja erilaisia näkökulmia toiminnallisten tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmien kehittämiseksi.