Kuulovammainen nuori osallisena musiikinopetuksessa

Abstract

Pro gradu -tutkimuksessani tutkin kuinka kuulovammainen lapsi pääsee osalliseksi musiikinopetuksessa, millä menetelmillä musiikinopetus saavuttaa kuulovammaisen lapsen, millaisia hyviä käytäntöjä kuulovammaisten lasten musiikinopetukseen on kehitetty, ja kuinka kuulovammaisen lapsen omakohtainen kokemus musisoinnissa ja musiikinopetuksessa muotoutuu. Tutkimuksen pääkysymys on, kuinka lapsi pääsee osalliseksi musiikinopetuksessa.

Haastattelemani oppilas on 15-vuotias tyttö, jolla on synnynnäinen kuulovamma. Kuulovamman aste on erittäin vaikea, hänellä ei ole muita kehityshäiriöitä. Hänellä on kummassakin korvassa sisäkorvaistutteet ja näiden lisäksi hän käyttää apuvälineenä FM-laitetta.

Lapsi pääsee osalliseksi musiikinopetuksessa siten, että musiikinopettaja perehtyy kuulovammaan sekä tarvittaviin apukeinoihin, joiden avulla hän pystyy helpottamaan oppilaan osallistumista opetukseen sekä musisointiin. Tärkeää on kuunnella lapsen kokemuksia ja toiveita, sillä hän on paras asiantuntija kyseisestä aiheesta, sillä hän kokee ne asiat. Ulkopuolisen on vaikea tehdä tiettyä ohjetaulukkoa, miten toimia, kun luokassasi on kuulovammainen oppilas. Kuulovammoja on monen asteisia sekä jokainen ihminen on ainutlaatuinen kokonaisuus, joten kokemuksia on myös yhtä monta kuin on henkilöitäkin.

Musiikinopetus saavuttaa kuulovammaisen lapsen esimerkiksi kuuntelemalla lapsen ajatuksia ja toiveita instrumenttien suhteen. Soitininstrumenteista lähtee hyvin erilaisia, eri korkuisia ääniä, ja osa näistä äänistä tuntuu miellyttäviltä pehmeän äänensä vuoksi sekä osa taas epämiellyttäviltä. Kuulovammainen oppilas pystyy erottamaan joidenkin soittimien äänet helpommin yhteissoitossa syntyvästä äänimateriaalista. Opetukseen on olemassa hyväksi todettuja apuvälineitä niin kuulemisen helpottamiseen, asioiden ymmärtämiseen kuin musiikinopetukseen. Vain mielikuvitus on rajana opetustuntien suunnittelussa.

Musiikilla on todettu vaikutuksia mm. oppimiseen ja oppimisvalmiuksien kehittymiseen. Osallisuutta musiikkikulttuureista ja -kokemuksista voidaan pitää jokaisen lapsen oikeutena. Musiikkikasvatuksen on mahdollista saavuttaa myös kuulovammainen lapsi, nuori ja aikuinen.

Tutkimuksestani voi olla hyötyä erityismusiikkikasvattajien parissa. Tutkimus mahdollisesti avartaa musiikkikasvattajien näkemyksiä kuulovammaisen lapsen, nuoren opetuksen näkökulmasta.

In my master’s thesis, I study how a hearing-impaired child can participate in music education and what methods of music teaching reaches a hearing-impaired child. I also explore what good practices have been developed for music education for hearing-impaired children, and how the hearing-impaired child’s personal experience in making music and music education. The main question of the study is how the child gets involved in music education.

The student I interviewed is a 15-year-old girl with a congenital hearing impairment. The degree of hearing impairment is very severe, she has no other developmental disorders. She has inner ear implants in both ears and in addition to these she uses an FM device as an aid.

The child becomes involved in music education in such a way that the music teacher becomes acquainted with the hearing impairment and the necessary aids that enable him or her to facilitate the student’s participation in teaching and making music. It is important to listen to the child’s experiences and wishes, as he or she is the best expert on the subject, as he or she experiences those things. It is difficult for an outsider to make a specific instruction table on how to act when there is a hearing-impaired student in your class. There are many degrees of hearing loss and each person is a unique entity, so there are as many experiences as there are people.

Music teaching reaches a hearing-impaired child, for example, by listening to the child’s thoughts and wishes regarding the instruments. The instruments emit very different sounds, of different pitches, and some of these sounds feel pleasant because of their soft voice, and some again unpleasant. A hearing-impaired student is able to more easily distinguish the sounds of some instruments from the sound material generated in a co-play. There are proven tools for teaching to facilitate hearing, understanding things, and teaching music. Only the imagination is the limit in the planning of lessons.

Music has been found to have effects e.g. learning and the development of learning skills. Participation in musical cultures and experiences can be considered a right of every child. It is also possible to reach a hearing-impaired child, a young person and an adult with music education.

This research can be useful for special music educators. The research potentially broadens the views of music educators from the perspective of the teaching of a hearing-impaired child, a young person.