Opettajien työssä jaksaminen Oulun alueella lukuvuonna 2018–2019
Pajukangas, Sanna (2020-05-15)
S. Pajukangas
15.05.2020
© 2020 Sanna Pajukangas. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202005161809
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202005161809
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla opettajien työssä jaksamista ilmiönä Oulun alueella lukuvuoden 2018‒2019 aikana. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jonka luonteeseen kuuluu valittavien kriteerien mukaan rajatun yksittäisen tapauksen tarkastelu. Teorian näkökulmasta lähestyn ilmiötä määrittelemällä ensin, mitä opettajuudella tämän tutkimuksen kontekstissa tarkoitetaan, jonka jälkeen tarkastelen työssä jaksamisen rakentumista aiemman tutkimustiedon valossa.
Aineistonkeruu toteutettiin sähköisen kyselyn avulla, johon tutkimuslupa (LIITE 3) haettiin Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelulta. Linkit koulualueittain (Pohjoinen, Itäinen, Keskinen ja Eteläinen) jaoteltuihin erillisiin kyselyihin lähetettiin kaikille Oulun alueella lukuvuonna 2018‒2019 opettajina työskennelleille henkilöille ja lopullisessa analyysissa oli mukana kaikkiaan 285:n opettajan vastaukset (Pohjoinen=88, Itäinen=76, Keskinen=62 ja Eteläinen=57). Tämä tutkimus on monimenetelmäinen tapaustutkimus, jossa on hyödynnetty teema-analyysia, sekä kuvattu aineistoa graafisten esitysten ja taulukoinnin avulla.
Opettajien työssä jaksaminen näyttäytyi Oulun alueella lukuvuonna 2018‒2019 hyvin moniulotteisena ilmiönä, missä useat eri tekijät haastoivat tai vastaavasti edistivät työssä jaksamista. Opettajien työssä jaksaminen rakentui tässä tutkimuksessa fyysisestä, sekä psyykkisestä terveydestä ja valtaosa opettajista hyödynsi sekä työterveyden palveluita että muita terveyspalveluita terveytensä tukemiseksi. Myös useimmiten työpäivän jälkeen koettu vireys ja työstä johtuva lamaannuttava uupumus, sekä työhön sitoutuminen määrittivät ilmiötä. Lisäksi työssä jaksamista määrittivät uni ja lepo, joiden määrissä oli havaittavissa vajetta, sillä vain pieni osa opettajista koki levänneensä ja nukkuneensa riittävästi.
Valtaosa kaikkien koulualueiden opettajista arvioi kokonaisvaltaisen työssä jaksamisensa joko hyväksi tai erittäin hyväksi. Työssä jaksamista haastavista tekijöistä kasvatustyö keräsi osakseen selkeästi eniten kannatusta opettajien keskuudessa. Muiksi merkittäviksi työssä jaksamista haastaviksi tekijöiksi osoittautuivat arviointi, työyhteisön kokoukset, kolmiportainen tuki ja siihen liittyvät menettelyt, sekä opettajien itsensä nimeämät muut tekijät. Merkittävimmiksi työssä jaksamista edistäviksi teemoiksi nousivat työympäristötekijät, positiiviset kokemukset työssä, työn sisällöt, sekä sosiaaliset tekijät.
Kyselylomake laadittiin hyvän tutkimuslomakkeen tunnusmerkkejä noudattaen (ks. Heikkilä, 2014) ja samalla varmistettiin se, ettei yksittäistä vastaajaa voi tunnistaa vastausten perusteella. Tutkimusprosessissa ja tulosten raportoinnissa on pyritty johdonmukaisuuteen, sekä noudatettu tieteelle ominaisia hyviä käytänteitä, mihin kuuluu myös asianmukainen viittaaminen.
Aineistonkeruu toteutettiin sähköisen kyselyn avulla, johon tutkimuslupa (LIITE 3) haettiin Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelulta. Linkit koulualueittain (Pohjoinen, Itäinen, Keskinen ja Eteläinen) jaoteltuihin erillisiin kyselyihin lähetettiin kaikille Oulun alueella lukuvuonna 2018‒2019 opettajina työskennelleille henkilöille ja lopullisessa analyysissa oli mukana kaikkiaan 285:n opettajan vastaukset (Pohjoinen=88, Itäinen=76, Keskinen=62 ja Eteläinen=57). Tämä tutkimus on monimenetelmäinen tapaustutkimus, jossa on hyödynnetty teema-analyysia, sekä kuvattu aineistoa graafisten esitysten ja taulukoinnin avulla.
Opettajien työssä jaksaminen näyttäytyi Oulun alueella lukuvuonna 2018‒2019 hyvin moniulotteisena ilmiönä, missä useat eri tekijät haastoivat tai vastaavasti edistivät työssä jaksamista. Opettajien työssä jaksaminen rakentui tässä tutkimuksessa fyysisestä, sekä psyykkisestä terveydestä ja valtaosa opettajista hyödynsi sekä työterveyden palveluita että muita terveyspalveluita terveytensä tukemiseksi. Myös useimmiten työpäivän jälkeen koettu vireys ja työstä johtuva lamaannuttava uupumus, sekä työhön sitoutuminen määrittivät ilmiötä. Lisäksi työssä jaksamista määrittivät uni ja lepo, joiden määrissä oli havaittavissa vajetta, sillä vain pieni osa opettajista koki levänneensä ja nukkuneensa riittävästi.
Valtaosa kaikkien koulualueiden opettajista arvioi kokonaisvaltaisen työssä jaksamisensa joko hyväksi tai erittäin hyväksi. Työssä jaksamista haastavista tekijöistä kasvatustyö keräsi osakseen selkeästi eniten kannatusta opettajien keskuudessa. Muiksi merkittäviksi työssä jaksamista haastaviksi tekijöiksi osoittautuivat arviointi, työyhteisön kokoukset, kolmiportainen tuki ja siihen liittyvät menettelyt, sekä opettajien itsensä nimeämät muut tekijät. Merkittävimmiksi työssä jaksamista edistäviksi teemoiksi nousivat työympäristötekijät, positiiviset kokemukset työssä, työn sisällöt, sekä sosiaaliset tekijät.
Kyselylomake laadittiin hyvän tutkimuslomakkeen tunnusmerkkejä noudattaen (ks. Heikkilä, 2014) ja samalla varmistettiin se, ettei yksittäistä vastaajaa voi tunnistaa vastausten perusteella. Tutkimusprosessissa ja tulosten raportoinnissa on pyritty johdonmukaisuuteen, sekä noudatettu tieteelle ominaisia hyviä käytänteitä, mihin kuuluu myös asianmukainen viittaaminen.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34329]