Kehityksellisen kielihäiriön vaikutus myöhempiin emotionaalisiin ja vertaissuhteiden vaikeuksiin

Abstract

Kehityksellisen kielihäiriön on tutkimuksissa todettu olevan riskitekijä useisiin eri elämän osa-alueilla ilmeneviin vaikeuksiin. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää, vaikuttaako lapsuudessa todettu kehityksellinen kielihäiriö myöhempiin emotionaalisiin ja vertaissuhteiden vaikeuksiin.

Kandidaatintutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Katsaus perustuu kahdeksaan tutkimusartikkeliin, jotka on julkaistu kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä vuosien 2001–2018 aikana. Artikkeleista kolme käsitteli emotionaalisia vaikeuksia, kaksi vertaissuhteiden vaikeuksia ja molempia vaikeuksia käsitteli kolme artikkelia. Tutkimuksissa käytettiin menetelminä kyselylomakkeita, haastattelua ja asteikkoa.

Tulokset viittaavat siihen, että lapsuudessa todettu kehityksellinen kielihäiriö vaikuttaa myöhempiin emotionaalisiin ja vertaissuhteiden vaikeuksiin. Emotionaalisia ja vertaissuhteiden vaikeuksia tarkasteltiin osittain eri näkökulmista. Tulokset ovat emotionaalisten vaikeuksien osalta osin ristiriitaisia. Tutkimusten mukaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että heillä, joilla on lapsuudessa todettu kehityksellisen kielihäiriö, on enemmän emotionaalisia vaikeuksia. Heillä vaikuttaisi olevan enemmän erityisesti ahdistuneisuutta, joka usein on sosiaalista fobiaa. Vaikuttaa myös, että kehitykselliseen kielihäiriöön liittyy suurentunut riski epäsosiaaliseen persoonallisuushäiriöön sekä pelon ja surullisuuden tunteisiin. Tulokset ovat kuitenkin osittain ristiriitaisia psykiatristen häiriöiden ja masennuksen esiintyvyyden osalta. Myös aiemmassa emotionaalisten vaikeuksien esiintyvyydestä tehdyssä tutkimuksessa on saatu osin ristiriitaisia tuloksia, mutta senkin perusteella vaikuttaa siltä, että niitä olisi enemmän kehityksellisen kielihäiriön yhteydessä. Tutkimustulokset vertaissuhteiden vaikeuksien esiintyvyydestä ovat yhteneväisiä ja ne ovat linjassa muiden aiheesta tehtyjen tutkimusten kanssa. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että henkilöillä, joilla on lapsuudessa todettu kehityksellinen kielihäiriö, on useammin ongelmia vertaissuhteissa kuin kielellisesti tyypillisesti kehittyneillä verrokeilla. Vertaissuhteita on tutkimustulosten mukaan vähemmän ja ne ovat laadultaan heikompia niillä nuorilla, joilla on lapsuudessa todettu kehityksellinen kielihäiriö. Heillä on tulosten mukaan myös enemmän sosiaalisia ongelmia ja käytösvaikeuksia. Lisäksi nuoret, joilla on lapsuudessa todettu kehityksellinen kielihäiriö, vaikuttavat olevan vähemmän prososiaalisia ja he ovat joutuneet muita useammin kiusaamisen kohteeksi.

Tutkimustulokset viittaavat emotionaalisten ja vertaissuhteiden vaikeuksien olevan yleisempiä kehityksellisen kielihäiriön yhteydessä. Jatkotutkimus erityisesti emotionaalisiin vaikeuksiin liittyen on kuitenkin tarpeen, sillä tässä kandidaatintutkielmassa tarkasteltujen emotionaalisia vaikeuksia kartoittavien tutkimusten tulokset ovat osittain ristiriitaisia. Tärkeää olisi lisäksi tutkia, kuinka pitkäaikaisia kielellisiin vaikeuksiin liittyvät emotionaaliset ja vertaissuhteiden vaikeudet ovat ja kuinka emotionaalisia ja vertaissuhteiden vaikeuksia voitaisiin ehkäistä.