Uusiliberalismi, kouluvalinta ja tasa-arvo : systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Ellisi, Mariam (2020-05-15)
Ellisi, Mariam
M. Ellisi
15.05.2020
© 2020 Mariam Ellisi. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202005161826
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202005161826
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan uusliberalismin aiheuttamia muutoksia peruskoulujen kouluvalinnoissa, erityisesti tasa-arvon näkökulmasta. Tutkielma on toteutettu systemaattista kirjallisuuskatsausta käyttäen ja aineisto on analysoitu sisällönanalyysilla. Aineistoon valikoitui yhteensä 16 tutkimusta, jotka käsittelevät kouluvalintaa ympäri maailmaa erilaisissa koulutuspoliittisissa konteksteissa.
Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan uusliberalismin historiaa ja käsitteen merkitystä. Uusliberalismi on ympäri maailmaa levinnyt talouspoliittinen teoria ja ajattelun muutos, joka on olennainen osa myös Suomen viimeaikaista koulutuspolitiikkaa. Uusliberalismin lisäksi tutkielman teoreettinen viitekehys käsittelee kouluvalintaa. Kouluvalintaa tarkastellaan niin kansainvälisestä kuin kansallisestakin näkökulmasta. Sen lisäksi kouluvalinnan käsitettä avataan tasa-arvon diskurssien kautta, ja tutustutaan tutkielmassa käytettyihin sosiaalisen, yksilöllisen ja osallistavan tasa-arvon käsitteisiin.
Sisällönanalyysin avulla tutkielmassa muodostettiin neljä pääteemaa, joita ovat: vanhempien vallan kasvu, perheiden sosioekonomisen aseman korostuminen, koulujen profiloituminen sekä koulujen välinen kilpailu. Tämän jälkeen näitä teemoja tarkasteltiin tasa-arvon valossa. Tulosten mukaan kouluvalinta näyttäytyy vanhempien valtaa lisäävänä tekijänä: vanhemmat ovat siirtyneet kuluttajan asemaan. Perheiden sosioekonomisen aseman merkitys kouluvalinnassa on kasvanut, koska kouluvalinta on luokkaistunut ja rodullistunut prosessi. Kouluille erityisesti vapaa kouluvalintapolitiikka on merkinnyt eroavaisuuksia koulujen profiileissa ja lisännyt koulujen välistä kilpailua. Kouluvalinta näyttäytyy yksilöllistä tasa-arvoa edistävänä, mutta sosiaalista tasa-arvoa heikentävänä käytäntönä. This master’s thesis explores neoliberal changes in school choice policies, especially focusing on the perspective of equality. The topic of this thesis is narrowed down to changes in comprehensive education. The data has been collected using systematic literature review and it has been analyzed by content analysis. The data included 16 published studies that address school choice in different political contexts all over the world.
The theoretical framework covers neoliberalism as a concept and its history. Neoliberalism is an economic policy that is also a relevant part of the recent education policies in Finland. In addition to neoliberalism, the theoretical framework addresses school choice. School choice is discussed from international and national perspectives. Lastly, school choice is examined in relation to equality and the concepts of social, individual and inclusive equality are introduced.
Using content analysis for the data, four themes were formed and analyzed. The themes are: growth of parentocracy, increasing significance of families’ socio-economic status, school differentiation and competition between schools. After analyzing, the themes were re-examined in the light of equality. The results indicated that school choice increases parentocracy, which has changed parental role into parents-as-consumers. Moreover, the significance of families’ socio-economic status has increased: school choice is a classed and racialized practice. Especially free school choice politics have increased differences between schools and boosted competition between them. School choice can be seen as a way to enhance individual equality, but it can also be viewed as a practice that weakens social equality.
Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan uusliberalismin historiaa ja käsitteen merkitystä. Uusliberalismi on ympäri maailmaa levinnyt talouspoliittinen teoria ja ajattelun muutos, joka on olennainen osa myös Suomen viimeaikaista koulutuspolitiikkaa. Uusliberalismin lisäksi tutkielman teoreettinen viitekehys käsittelee kouluvalintaa. Kouluvalintaa tarkastellaan niin kansainvälisestä kuin kansallisestakin näkökulmasta. Sen lisäksi kouluvalinnan käsitettä avataan tasa-arvon diskurssien kautta, ja tutustutaan tutkielmassa käytettyihin sosiaalisen, yksilöllisen ja osallistavan tasa-arvon käsitteisiin.
Sisällönanalyysin avulla tutkielmassa muodostettiin neljä pääteemaa, joita ovat: vanhempien vallan kasvu, perheiden sosioekonomisen aseman korostuminen, koulujen profiloituminen sekä koulujen välinen kilpailu. Tämän jälkeen näitä teemoja tarkasteltiin tasa-arvon valossa. Tulosten mukaan kouluvalinta näyttäytyy vanhempien valtaa lisäävänä tekijänä: vanhemmat ovat siirtyneet kuluttajan asemaan. Perheiden sosioekonomisen aseman merkitys kouluvalinnassa on kasvanut, koska kouluvalinta on luokkaistunut ja rodullistunut prosessi. Kouluille erityisesti vapaa kouluvalintapolitiikka on merkinnyt eroavaisuuksia koulujen profiileissa ja lisännyt koulujen välistä kilpailua. Kouluvalinta näyttäytyy yksilöllistä tasa-arvoa edistävänä, mutta sosiaalista tasa-arvoa heikentävänä käytäntönä.
The theoretical framework covers neoliberalism as a concept and its history. Neoliberalism is an economic policy that is also a relevant part of the recent education policies in Finland. In addition to neoliberalism, the theoretical framework addresses school choice. School choice is discussed from international and national perspectives. Lastly, school choice is examined in relation to equality and the concepts of social, individual and inclusive equality are introduced.
Using content analysis for the data, four themes were formed and analyzed. The themes are: growth of parentocracy, increasing significance of families’ socio-economic status, school differentiation and competition between schools. After analyzing, the themes were re-examined in the light of equality. The results indicated that school choice increases parentocracy, which has changed parental role into parents-as-consumers. Moreover, the significance of families’ socio-economic status has increased: school choice is a classed and racialized practice. Especially free school choice politics have increased differences between schools and boosted competition between them. School choice can be seen as a way to enhance individual equality, but it can also be viewed as a practice that weakens social equality.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34186]