Pienen julkisen rakennuksen korjaussuunnitelma : Toppilan Seuratalo

Abstract

Kandidaatintyönäni laadin korjaussuunnitelman Toppilan seuratalolle osana arkkitehtuurin historian valinnaista kurssia. Toppilan seuratalo on Toppila Oy:n työntekijöilleen virkistyskäyttöön rakennuttama vuonna 1938 ja arkkitehti Gustaf Strandbergin suunnittelema. Kurssi koostui alkuosalta ryhmätyöskentelystä, jossa kenttäkäyntien perusteella laadimme ajantasapiirustukset ja säilyneisyyskartoituksen sekä pohdimme rakennuksen arvoja. Ryhmääni kuuluivat lisäkseni Emmi Santamäki, Annika Taipale ja Hanna Turtinen. Tämän jälkeen yksilövaiheessa valitsin korjaussuunnitelman suunnittelun lähtökohdaksi käyttötarkoituksena Toppilan seuratalon historiaa kunnioittaen toiminnan ravintolana ja tapahtumapaikkana tarjoten palveluita kehittyvälle Toppilan ja Toppilansaaren asuinalueelle. Liiketoiminnalle antaa pohjaa myös lounastarjoilu, julkiset ja yksityistilaisuudet, sekä vapaa-ajan käyttö viikoittaisille kerhoille tai kokoontumisille. Tavoitteena oli rakennuksen historiaa kunnioittaen tutkia korjaussuunnitelmassa säilyttäviä ja palauttavia toimenpiteitä.

Toppilan seuratalo on viime vuosina ollut liikuntakäytössä, joka on vaatinut merkittäviä muutoksia tilojen suhteen erityisesti IV-konehuoneen osalta, joka on sijoitettuna entiselle parvelle. Alkuperäiseen asuun palauttamisen lisäksi hyvin säilyneitä osia tuodaan lisää esille ja korostetaan, esimerkiksi portaikon käsijohde pääsee paremmin esille ja johdattaa entistä komeammin ylös saliin, jonka alkuperäinen parkettilattia paljastetaan. Parhaiten ominaisuuksien palauttaminen ja korostaminen toteutui aulan, juhlasalin, kolmannen kerroksen klubihuoneen ja parven osalta. Parven alkuperäinen luonne palautetaan avaamalla se juhlasaliin päin, kuitenkin palo-osastoimalla se laminoidulla turvalasilla. Pohjakerroksen aulasta puretaan uusia rakenteita ja siihen tuodaan takaisin tila vaatesäilytykselle alkuperäisen kaltaisena.

Osa muutoksista on alkuperäisen pohjakaavion sijaan suunniteltu tukemaan paremmin pääkäyttötarkoitusta eli ravintolatoimintaa kaiken ytimenä. Pohjakerroksen alkuperäisen suunnitelman sijaan tilaa rajataan siirtolasiseinillä tarvittaessa ja näin rajataan myös tila kabinetille. Tämä parantaa mahdollisuuksia erilaisten yksityistilaisuuksien järjestämistä ajatellen. Valmistuskeittiö saa enemmän pinta-alaa, jotta sinne voi sijoittaa nykyajanmukaisia ravintolakeittiölaitteita. Takaoven aulasta avataan myös uusi yhteys keittiöön tavarantoimituksia varten. Saman yhteyden aulan palo-oven sijaintia siirretään, jolloin saadaan alkuperäinen pyöreä kulmainen käytävän osa avattua korkeaan taka-aulaan.

Aiemmat korjaukset 1970-luvulta ja vuosituhannen alusta esteettömyyden ja paloturvallisuuden osalta, eli metallirunkoinen invaluiska ja kolmannen kerroksen poistumiskierreporras pidetään yhä käytössä. Esteettömyyttä ja erilaista tavaran kuljetusta ja siirtämistä parantaa kaksi hissiä, ensimmäinen pääsisäänkäynnistä toiseen kerrokseen ja kolmannen kerroksen parvelle asti ja toinen ns. takaoven ja lastauslaiturin välittömästä läheisyydestä toisen kerroksen lavalla ja kulissiparvekkeelle, sekä kellariin asti joka on hyödyksi ravintolatoiminnan juoma- ja tarvikevarastojen käytössä. Lastauslaituria pidennetään ja tuodaan tontille uusi huoltoajoyhteys eteläkautta. Samaan yhteyteen myös toteutetaan uusi jätekatos. Näin huolto-, kuljetus- ja asiakasliikennöinti saadaan tuotua toisistaan erillisinä sisäänkäynneille.