Havununnan (Lymantria monacha) levinneisyyshistoria ja seuranta Suomessa

Abstract

Havununna (Lymantria monacha) on merkittävä havupuumetsien neulastuholainen Keski-Euroopassa, ja sen kannankehitystä monitoroidaan säännöllisesti massaesiintymien syntymisen havaitsemiseksi. Havununna oli Suomessa harvinainen vierailija vielä 1950-luvulla, mutta siitä tehtyjen havaintojen määrä on jopa 80-kertaistunut 1990-luvulta viime vuosiin. Havununnahavainnot painottuvat Suomessa Vaasa-Kuopio-Joensuu- akselin eteläpuolelle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää havununnan levinneisyyshistoria Suomessa, tarkastella talvi- ja kesälämpötiloissa tapahtuneita muutoksia sekä luoda havununnapyynnin avulla kuva nykyisestä havununnakannasta. Lisäksi pyynnin avulla saadaan kartoitettua metsätuhojen kannalta riskialtteimmat alueet ja kerättyä referenssiaineistoa tulevia havununnapyyntejä varten. Levinneisyyshistoria luotiin Laji.fi-havaintoportaaliin kirjattujen havaintojen pohjalta 1950-luvulta alkaen. Lämpötila-aineistot poimittiin kuudelta Ilmatieteenlaitoksen mittauspisteeltä 1960-luvulta alkaen eri puolilta Suomea. Havununnapyynti tehtiin 137 feromonipyydyksen avulla, jotka sijoitettiin Etelä- ja Keski-Suomen havupuumetsiin Metsähallituksen maille. Havununnan levinneisyyshistoriassa on selvästi havaittavissa havaintojen yleistyminen erityisesti 1990-luvun jälkeen, ja havaintojen yleistyminen myös sisämaassa. Havainnoiduissa yksiömäärissä on tapahtunut jopa 100-kertainen kasvu verrattaessa 2010-luvun havaintoja vuosien 1990–1999 havaintomääriin. Sekä talvi- että kesälämpötiloissa näyttäisi tapahtuneen muutoksia, jotka voisivat parantaa havununnan talvehtimista ja lisääntymistä Suomessa. Erityisesti havununnalle tappavia pakkasöitä ei ole Etelä-Suomessa ollut enää vuosiin. Havununnapyynnissä saaliiksi saatiin lähes 17 000 havununnakoirasta, ja suurin yksittäinen saalismäärä (988 yksilöä) saatiin Kaakkois-Suomesta. Havununnakanta oli kuitenkin yleisesti suurempi Lounais-Suomessa, jossa usean pyydyksen saalismäärä ylitti 500 yksilön rajan. Pohjoisimmat havununnayksilöt saatiin läheltä 64°N- leveyspiiriä, mikä on pohjoisin varmistettu havununnahavainto Suomessa. Havununnakanta on vahvistunut Suomessa merkittävästi viime vuosikymmenien aikana, ja sen aiheuttamien metsätuhojen riski on todellinen ainakin Etelä-Suomessa. Havununnakannan monitoroinnin jatkaminen Suomessa on välttämätöntä, jotta voidaan varautua sen aiheuttamiin tuhoihin, mikäli havununnakanta jatkaa vahvistumistaan.