Tilintarkastajan tarjoamien oheispalveluiden vaikutus tilintarkastuksen laatuun Suomessa
Matikainen, Riikka (2020-06-17)
R. Matikainen
17.06.2020
© 2020 Riikka Matikainen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202006182506
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202006182506
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan tilintarkastajan tarjoamien oheispalveluiden vaikutusta tilintarkastuksen laatuun Suomessa. Tutkielman tavoitteena on tarkastella, vaarantuvatko tilintarkastajan riippumattomuus ja tilintarkastuksen laatu tilanteissa, joissa tilintarkastaja tarjoaa lakisääteisen tilintarkastuksen asiakkaalle oheispalveluita. Motiivi tutkielmalle nousee vuonna 2016 voimaan tulleesta Euroopan Unionin tilintarkastusuudistuksesta ja sen yhteydessä annetusta PIE-asetuksesta (537/2014). PIE-asetuksen sisältö koskee yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tilintarkastuksia. Asetuksen 4 ja 5 artiklat sisältävät kiristyneitä säännöksiä koskien tilintarkastajan mahdollisuuksia tarjota oheispalveluita lakisääteisen tilintarkastuksen asiakkaille. Kiristyneeseen lainsäädäntöön perustuen tutkielman hypoteeseissa oletetaan tilintarkastuksen laadun heikentyvän oheispalveluiden tarjoamisen myötä.
Tutkielmassa tilintarkastuksen laadun mittarina käytetään asiakasyrityksen tuloksenjärjestelyä. Tuloksenjärjestelyä estimoidaan muunnellun Jonesin (1991) mallin avulla lasketuilla harkinnanvaraisilla jaksotuksilla. Oheispalveluiden luomaa taloudellista riippuvuussuhdetta mitataan tilintarkastajalle maksetuilla oheis- ja kokonaispalkkiolla. Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkastellaan usean muuttujan lineaarisen regressioanalyysin avulla. Tutkielman aineistona toimivat suomalaiset pörssiyhtiöt ja niiden tilinpäätöstiedot vuosilta 2008–2014. Aineiston kokonaishavaintomäärä on 649 yritysvuotta ja se sisältää tietoja yhteensä 93 suomalaisesta pörssiyhtiöstä.
Tutkielman tulokset eivät tue asetettuja hypoteeseja. Tutkielmassa ei havaita, että tilintarkastajalle maksetut oheis- ja kokonaispalkkiot kasvattavat asiakasyrityksen tuloksenjärjestelyä. Tilintarkastajan riippumattomuus ei näiden tulosten perusteella vaarannu palkkioiden kasvaessa. Päinvastoin tutkielmassa havaitaan, että oheis- ja kokonaispalkkioiden yhteys tuloksenjärjestelyyn on negatiivinen. Tulosten perusteella voidaan tulkita, että lakisääteisen tilintarkastuksen ja oheispalveluiden yhteistarjonta synnyttää synergiaetuja, jotka parantavat tilintarkastuksen laatua. Tulokset ovat huomionarvoisia, sillä ne eivät tue EU:n tilintarkastusuudistuksen yhteydessä tiukennettua lainsäädäntöä tilintarkastajan tarjoamia oheispalveluita kohtaan. Tutkielman tulosten perusteella kiristynyttä lainsäädäntöä tulee arvioida kriittisesti, sillä se voi hävittää lakisääteisen tilintarkastuksen ja oheispalveluiden yhteistarjonnasta syntyviä etuja.
Tutkielmassa tilintarkastuksen laadun mittarina käytetään asiakasyrityksen tuloksenjärjestelyä. Tuloksenjärjestelyä estimoidaan muunnellun Jonesin (1991) mallin avulla lasketuilla harkinnanvaraisilla jaksotuksilla. Oheispalveluiden luomaa taloudellista riippuvuussuhdetta mitataan tilintarkastajalle maksetuilla oheis- ja kokonaispalkkiolla. Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkastellaan usean muuttujan lineaarisen regressioanalyysin avulla. Tutkielman aineistona toimivat suomalaiset pörssiyhtiöt ja niiden tilinpäätöstiedot vuosilta 2008–2014. Aineiston kokonaishavaintomäärä on 649 yritysvuotta ja se sisältää tietoja yhteensä 93 suomalaisesta pörssiyhtiöstä.
Tutkielman tulokset eivät tue asetettuja hypoteeseja. Tutkielmassa ei havaita, että tilintarkastajalle maksetut oheis- ja kokonaispalkkiot kasvattavat asiakasyrityksen tuloksenjärjestelyä. Tilintarkastajan riippumattomuus ei näiden tulosten perusteella vaarannu palkkioiden kasvaessa. Päinvastoin tutkielmassa havaitaan, että oheis- ja kokonaispalkkioiden yhteys tuloksenjärjestelyyn on negatiivinen. Tulosten perusteella voidaan tulkita, että lakisääteisen tilintarkastuksen ja oheispalveluiden yhteistarjonta synnyttää synergiaetuja, jotka parantavat tilintarkastuksen laatua. Tulokset ovat huomionarvoisia, sillä ne eivät tue EU:n tilintarkastusuudistuksen yhteydessä tiukennettua lainsäädäntöä tilintarkastajan tarjoamia oheispalveluita kohtaan. Tutkielman tulosten perusteella kiristynyttä lainsäädäntöä tulee arvioida kriittisesti, sillä se voi hävittää lakisääteisen tilintarkastuksen ja oheispalveluiden yhteistarjonnasta syntyviä etuja.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38841]