Hyppää sisältöön
    • FI
    • ENG
  • FI
  • /
  • EN
OuluREPO – Oulun yliopiston julkaisuarkisto / University of Oulu repository
Näytä viite 
  •   OuluREPO etusivu
  • Oulun yliopisto
  • Avoin saatavuus
  • Näytä viite
  •   OuluREPO etusivu
  • Oulun yliopisto
  • Avoin saatavuus
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Kiltti Malin ja urhea Joonatan isosisaruuden kuvina Astrid Lindgrenin teoksissa Saariston lapset ja Veljeni Leijonamieli

Määttä, Laura (2020-06-09)

 
Avaa tiedosto
nbnfioulu-202006102323.pdf (504.8Kt)
nbnfioulu-202006102323_pdfa_report.xml (232.5Kt)
nbnfioulu-202006102323_mods.xml (11.41Kt)
nbnfioulu-202006102323_solr.xml (27.12Kt)
Lataukset: 


Määttä, Laura
L. Määttä
09.06.2020
© 2020 Laura Määttä. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202006102323
Tiivistelmä
Työni tarkastelee sitä, miten valitsemani kaksi lastenkirjallisuuden henkilöhahmoa, Malin ja Joonatan, edustavat isosisaruutta Astrid Lindgrenin teoksissa Saariston lapset (1964) ja Veljeni Leijonamieli (1973). Tätä analyysiä täydentää teoriaosuus, jossa tarkastelen sitä, miten lastenkirjallisuus vaikuttaa lukijan kehittyvään identiteettiin. Tavoitteenani on perustella tällä tutkimusaiheeni tärkeyttä. Näkökulmani painottuu erityisesti sosiologisiin ja psykologisiin menetelmiin ja termeihin. Tarkastelen näihin liittyen seuraavia käsitteitä: sisaruus ja hoiva, identiteetti ja vuorovaikutus sekä samaistuminen. Lisäksi tarkastelen lapsen kirjallista identiteettiä leikkivän ja sankaruuteen samaistuvan lapsen kautta.

Teoriaosuuteni osoitti, että lastenkirjallisuus vaikuttaa lukijan kehittyvään identiteettiin paljolti samaistumisen kautta, kun lukija löytää henkilöhahmosta samankaltaisuutta itsensä kanssa. Tällöin lukija saattaa omaksua henkilöhahmon edustamia asenteita tai piirteitä identiteettinsä vahvistukseksi tai jatkoksi. Kirjallisuus vaikuttaa myös lukijan käsitykseen maailmasta ja sen tarjoamista rooleista, toisista ihmisistä sekä kulttuurillisesta arvomaailmasta.

Toteutin analyysini teorialähtöisenä laadullisena sisällönanalyysinä, ja metodina käytin lähilukua. Analyysini kontekstina toimii aiemman teoriapohjan lisäksi kirjallisuudentutkimuksen yleiset tulkintatavat sekä lukija- ja henkilöhahmotutkimuksen teoriat. Analyysini pohjautuu suurilta osin omaan analyysini, sillä näistä henkilöhahmoista ei ole tehty aiempaa, tutkimuskysymykselleni sopivaa tutkimusta, johon olisin voinut vertailla tuloksiani.

Analyysini perusteella Malinia ja Joonatania yhdistäviä luonteenpiirteitä olivat hoiva, kiltteys, suojelevaisuus sekä uhrautuvaisuus. Malinin kohdalla kiinnitin erityistä huomiota hänen sisäiseen maailmaansa, perhesuhteisiinsa sekä hänen rooliinsa vahvana auktoriteettina. Joonatanin kohdalla taas pohdin hänen osoittamaansa äärimmäistä epäitsekkyyttä, sankaruutta sekä yhteiskunnallista osallistuvuutta. Lopuksi pohdin myös pohjoismaalaisessa lastenkirjallisuudessa yleistä pätevän lapsen toimijuutta, sekä lastenkirjallisuuden vaikutusta yhteiskunnan lapsikäsitykseen.
Kokoelmat
  • Avoin saatavuus [29998]
oulurepo@oulu.fiOulun yliopiston kirjastoOuluCRISLaturiMuuntaja
SaavutettavuusselosteTietosuojailmoitusYlläpidon kirjautuminen
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatAsiasanatUusimmatSivukartta

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
oulurepo@oulu.fiOulun yliopiston kirjastoOuluCRISLaturiMuuntaja
SaavutettavuusselosteTietosuojailmoitusYlläpidon kirjautuminen