Kysymys–vastaus-vieruspari lapsen ja aikuisen monikielisessä vuorovaikutuksessa

Abstract

Olen tarkastellut pro gradu -tutkielmassani äidinkieleltään espanjalaisen au pairin ja kaksivuotiaan suomalaislapsen monikielistä vuorovaikutusta ja rajannut tutkimukseni aineistoksi keskustelussa esiintyvät kysymys–vastaus-vierusparit. Tavoitteenani on ollut selvittää, millaisia konstruktioita puhujat käyttävät kysymyslauseissaan, sekä miten kysymys–vastaus-vierusparit jäsentyvät aineiston keskustelussa, ja millaista lauseensisäistä ja lauseiden välistä koodinvaihtoa niissä esiintyy. Tutkimuksen aineistona olen käyttänyt Oulun yliopiston Kikosa-kokoelmasta saamaani 31 minuutin mittaista PELI1-nimistä videota. Videolla au pair ja lapsi pelaavat kuvakorttien avulla peliä, johon kuuluvat au pairin esittämät useat kysymykset. Myös lapsi aloittaa jonkin verran kysymysvuoroja, mutta huomattavasti vähemmän kuin au pair.

Olen luokitellut kysymyslauseiksi kieliopillisesta muodosta riippumatta kaikki sellaiset etujäsenet, jotka au pair ja lapsi ovat toistensa vuoroista tulkinneet vastausta vaativiksi ja joihin he itse ovat odottaneet vastausta. Osittain skemaattisiksi konstruktioiksi eli konstruktioiksi olen määritellyt kaikki toistuvat kehykset, jotka esiintyvät vähintään kahdesti ja vähintään kahteen erilaiseen x-lausekkeeseen yhdistettynä. Kehykseksi olen määritellyt konstruktion samanlaisena toistuvan osan ja x-lausekkeeksi vaihtelevan kielenaineksen. Olen havainnut myös kiinteitä eli täsmälleen samanlaisina toistuvia konstruktioita osittain skemaattisten konstruktioiden esiintymistä.

Tutkimukseni sijoittuu vuorovaikutuslingvistiikan alalle. Ensimmäisessä analyysiluvussa, jossa olen selvittänyt kysymyslauseissa esiintyviä konstruktioita, olen tehnyt syntaktista käyttöpohjaista analyysia ja hyödyntänyt konstruktiokieliopin ajatuksia. Analyysiani ei kuitenkaan voi kutsua puhtaasti konstruktiokieliopilliseksi, sillä en ole soveltanut tutkimuksessani kaikkia kyseiseen kielioppiin kuuluvia menetelmiä ja kuvaustapoja. Kahdessa muussa analyysiluvussa olen hyödyntänyt vuorovaikutuslingvistisissä tutkimuksissa yleisesti käytettyä keskustelunanalyyttistä menetelmää.

Olen tarkastellut Marian ja Eetun kysymyslauseiden konstruktioita. Tulokset osoittavat, että Marian 100 kysymyslauseesta 76 voidaan luokitella johonkin konstruktioon kuuluvaksi. Hän käyttää keskustelussa seitsemää englanninkielistä, kolmea suomenkielistä ja yhtä espanjankielistä konstruktiota. Suurimmat esiintymät ovat 11 kertaa käytettävällä do you x -konstruktiolla ja 19 kertaa esiintyvällä mikä x -konstruktiolla. Jälkimmäisen esiintymistä olen lisäksi erottanut kiinteän konstruktion mikä se on tämä, jota Maria käyttää 13 kertaa. Olen havainnut, että kyseisessä konstruktiossa on suomen kieliopista poikkeava sanajärjestys sekä ylimääräinen muodollinen subjekti se.

Eetun 17 kysymyslauseesta yhdeksän voidaan luokitella mikä x on -konstruktioon, joka onkin ainoa hänen vuoroissaan esiintyvä konstruktio. Olen erottanut siitä kiinteät konstruktiot mikä tämä on ja mikä se on. Aineiston perusteella voi todeta, että jokainen mikä se on -kysymyslause aloittaa välisekvenssin, mutta mikä tämä on -kysymyslauseet eivät toimi kertaakaan samanlaisessa funktiossa. Eetu käyttää niitä vain tarkastellessaan nostamiaan kortteja.

Olen tarkastellut vierusparien jäsentymistä aineiston keskustelussa ja selvittänyt, millaista lauseensisäistä ja lauseiden välistä koodinvaihtoa niissä esiintyy. Maria esittää 15 koodinvaihtoa sisältävää kysymyslausetta. Koodinvaihto tapahtuu aina konstruktioiden x-lausekkeissa, eli jokainen kehys on aina yksikielinen. Eetun esittämiin kysymyslauseisiin hän tuottaa 11 vastausta, joista kolme sisältää koodinvaihtoa.

Eetun kaikki etujäsenet ovat aina suomenkielisiä, eli koodinvaihtoa ei esiinny mikä x on -konstruktion x-lausekkeissakaan. Tuloksesta voidaan päätellä, että hän preferoi suomen kieltä kysymyslauseissaan. Hän tuottaa Marian etujäseniin 93 jälkijäsentä, joista kahdeksassa hän kuitenkin käyttää koodinvaihtoa suomesta englantiin tai toisinpäin. 39 eli suurimman osan vastaustauksista hän kuitenkin antaa suomeksi. Toiseksi suurimman esiintyvyyden muodostavat jälkijäsenet, joiden kielisyyttä en ole pystynyt päättelemään tai joita ei ole. Eetu siis jättää vastaamatta, esittää ei-kielellisen tai lapsenkielisen jälkijäsenen 26 kertaa. Eetu siis preferoinee suomea myös kielellisissä jälkijäsenissään.