Hallin tekniikan käyttö karioituneiden maitohampaiden restauraatiossa

Abstract

Tutkielman tarkoituksena oli koota kirjallisuuskatsaus, jossa käsitellään Hallin tekniikan käyttöä karioituneiden maitohampaiden restauraatiossa. Aineistona käytettiin kansainvälisiä tutkimuksia, jotka käsittelivät Hallin tekniikan käytön indikaatioita, kontraindikaatioita, hyötyjä, haittoja sekä kliinistä tehokkuutta perinteisiin restauraatioihin verrattuna. Tutkimustiedon keräämiseen käytettiin Pubmedia. Lisäksi tutkielmassa käsitellään lyhyesti kariesleesion syntymekanismia ja muita maitohampaiden restauraatiomenetelmiä.

Pysyvien hampaiden ja maitohampaiden karies on maailmanlaajuisesti merkittävä ongelma. Maitohammaskaries oli vuonna 2010 maailmanlaajuisesti 10. yleisin sairaus. Kariesleesion kehittyminen on seurausta happoa tuottavien bakteerien, bakteerien substraattien sekä hampaan pinnan ja syljen monimutkaisesta vuorovaikutuksesta. Restoratiivisella hoidolla karieksen vaurioittamat alueet ja kavitaatiot saadaan poistettua sekä hampaan demineralisaation eteneminen pysäytettyä. Invasiivisen hoidon materiaalivaihtoehtoja ovat amalgaami, lasi-ionomeeri, muovi, kompomeeri sekä perinteiset ja Hallin tekniikalla asetetut teräskruunut.

Hallin tekniikka on skotlantilaisen hammaslääkärin Norna Hallin mukaan nimetty karioituneiden maitomolaarien restauraatiomenetelmä. Työuransa aikana Hall havaitsi, että teräskruunun asettaminen kariotuneen maitohampaan päälle johtaa vastaaviin lopputuloksiin kuin aiemmin käytetyt teräskruunutekniikat. Hallin tekniikka ei vaadi paikallispuudutteen käyttöä eikä hampaan preparointia. Tekniikan käyttö soveltuu hyvin nuorille ja pelkääville lapsipotilaille.