Saamelainen kasvatus resilienssin vahvistajana

Abstract

Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena on ollut tutkia, mitkä tekijät saamelaisessa kasvatuksessa tukevat tai ilmentävät lapsen resilienssin vahvistumista. Tarkastelun kohteena ovat olleet erityisesti perinteisen saamelaisen kasvatuksen arvot, tavoitteet ja käytännöt sekä yhteisön ja ympäristön merkitys. Saamelaisessa kulttuurissa kasvatuksessa korostuvat etenkin luonto, yhteisöllisyys ja itsenäisyyden opettelu. Resilienssi nähdään ihmisen positiivisena henkisenä voimavarana etenkin haasteita kohdatessa. Resilienssi kehittyy suojaavien ja riskitekijöiden vuorovaikutuksessa. Lapsen tärkeimpänä suojaavana tekijänä korostuu lämmin ja turvallinen suhde läheiseen ihmiseen. Kiinnostus resilienssin tutkimiseen on viime aikoina lisääntynyt maailmanlaajuisesti, mutta saamelaisen kulttuurin näkökulmasta aiempia tutkimuksia ei juuri ole. Tutkijan mielenkiinto aihetta kohtaan heräsi siitä havainnosta, että saamelaisella kasvatuksella vaikuttaisi olevan yhteyksiä resilienssin vahvistumiseen.

Tutkielma on laadullinen tutkimus ja menetelmänä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineistona on käytetty erityisesti perinteisestä saamelaisesta kasvatuksesta ja kulttuurista kertovaa tunnettua tutkimuskirjallisuutta. Resilienssiteorian lähteinä on käytetty keskeisimpiä ja uusimpia kotimaisia sekä kansainvälisiä tutkimuksia. Tutkimusaineistoa on reflektoitu yksilön resilienssiä keskeisimmin ilmentäviin tekijöihin. Tätä kautta on syntynyt vastauksena tutkimuskysymykseen rakennekokonaisuus, joka ilmentää saamelaisen kasvatuksen ja resilienssin välistä yhteyttä.

Tulokset osoittavat saamelaisen kasvatuksen selkeästi tukevan lapsen resilienssin vahvistumista. Saamelaisen kasvatuksen tavoitteista ja arvoista löytyy esimerkiksi monilta osin suoria yhteyksiä vahvaa resilienssiä ilmentäviin tekijöihin. Lapsi pääsee saamelaiselle kasvatukselle ominaisten avoimen tilan ja epäsuoran kasvatustavan ansiosta harjoittelemaan muun muassa lannistumattomuutta ja tunteiden säätelykykyä. Tuloksissa lapsen resilienssiä tukevina asioina korostuvat kasvatuksen kokonaisvaltaisuus ja tavoitteellisuus sekä yhteisöllinen ja osallistava kasvatus, mikä perustuu lasta arvostavaan epäsuoraan kasvatustapaan. Tämä ajankohtaisen tiedon valossa tehty tutkimus tukee saamelaisen kasvatuksen toteuttamista entistä enemmän tulosten lähtökohdista käsin. Tulokset ovat käytettävissä sekä yksityisesti että varhaiskasvatuksessa.

Dán kandidáhttadutkamuša ulbmilin lea leamaš dutkat, mat dahkkit sápmelaš bajásgeassimis dorjot dahje čájehit máná resilienssa nanosmuvvama. Guorahallama vuolde leat leamaš erenomážit árbevirolaš sápmelaš bajásgeassima árvvut, ulbmilat ja geavadagat sihke servoša ja birrasa mearkkašupmi Sápmelaš kultuvrras bajásgeassimis loktanit ovdan erenomážit luondu, searvvušvuohta ja iehčanasvuođa oahpahallan. Resiliensa gehččojuvvo olbmo positiivvalaš vuoiŋŋalaš resursan erenomážit hástalusaid ovddas. Resiliensa ahtanuššá suodje- ja riskadahkkiid vuorrováikkuhusas. Máná deháleamos suodjedahkkin loktana ovdan liegga ja dorvvolaš oktavuohta lagaš olbmui. Beroštupmi resilienssa dutkamii lea maŋemuš áiggiin lassánan máilmmiviidosaččat, muhto sápmelaš kultuvrra geahččanguovllus dutkamušat eai jur gávdno. Dutki beroštupmi fáddái loktanii dan fuomášumis, ahte sápmelaš bajásgeassimis oroše leamen oktavuođat resilienssa nanosmuvvamii.

Dutkamuš lea kvalitehtalaš dutkamuš ja metodan lea govvideaddji girjjálašvuođageahčastat. Materiálan lea geavahuvvon erenomážit dovddus dutkamušgirjjálašvuođa, mii muitala árbevirolaš sápmelaš bajásgeassimis ja kultuvrras. Resiliensateoriija gáldun leat geavahuvvon guovdileamos ja ođđaseamos ruovttueatnama ja riikkaidgaskasaš dutkamušat. Dutkamušmateriála lea speadjalastojuvvon dahkkiide, mat čájehit buoremusat ovttaskas olbmo resilienssa. Dán bokte lea šaddan vástádussan dutkamušgažaldahkii ráhkadusollisvuohta, mii čájeha oktavuođaid sápmelaš bajásgeassima ja resilienssa gaskkas.

Bohtosat čájehit, ahte sápmelaš bajásgeassin čielgasit nanosmahttá máná resilienssa. Sápmelaš bajásgeassima ulbmiliin ja árvvuin gávdnojit ovdamearkka dihte máŋggain osiin njuolga oktavuođat dahkkiide, mat čájehit nana resilienssa. Mánná beassá sápmelaš bajásgeassima iešvuođaid, friija saji ja eahpenjulges bajásgeassinvuogi, geažil hárjehallat earret eará vuollánmeahttunvuođa ja dovdduid muddennávccaid. Bohtosiin máná resilienssa doarju dahkkiin loktanit ovdan bajásgeassima oppalašvuohta ja ulbmiliid mearkkašahttivuohta sihke searvvušlaš ja oasálažžan váldi bajásgeassin, mii vuođđuduvvá máná árvvusadni eahpenjulges bajásgeassinvuohkái. Dát áigeguovdilis dieđu vuođul dahkon dutkamuš doarju sápmelaš bajásgeassima ollašuhttima ain eambbo bohtosiid vuolggasajiid vuođul. Bohtosiid sáhttá ávkkástallat sihke ovttaskas olmmožin ja árrabajásgeassimis.