Tekstilajitutkimus amerikansuomalaisten siirtolaisten 1881–1915 lähettämistä perhekirjeistä
Södö, Maria (2020-12-09)
Södö, Maria
M. Södö
09.12.2020
© 2020 Maria Södö. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202012103246
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202012103246
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -tutkielmassani viiden amerikansuomalaisen siirtolaisen vuosina 1881–1915 kirjoittamia perhekirjeiden tekstilajia. Tutkielman tavoitteena oli määritellä, miten siirtolaiskirjeet rakentuvat ja mitkä ovat siirtolaiskirjeen tyypilliset tekstilajipiirteet. Tutkielmani teoreettinen viitekehys koostuu SF-kielitieteen tekstilajiteoriaa soveltavan ESP-koulukunnan tutkijoiden John Swalesin ja Vijay K. Bhatian ajatuksista tekstilajien muodostumisesta ja analyysistä. Tutkimuskysymykset olivat, millaisista funktionaalisista jaksoista siirtolaiskirje koostuu, millainen on siirtolaiskirjeen rakenteen prototyyppi, miten yleisimmistä siirtolaiskirjeiden teemoista on kirjoitettu ja millaisia vierassanoja siirtolaiskirjeissä esiintyy.
Siirtolaiskirjeiden prototyyppisen rakenteen analyysin tutkimusmetodina käytin Bhatian jaksoanalyysiä. Siirtolaiskirjeessä esiintyy 19 funktionaalista jaksoa, jotka jakautuvat kirjeessä kolmeen vaiheeseen: kirjeen alkumuodollisuuksiin, asiaosaan sekä loppumuodollisuuksiin. Siirtolaiskirjeiden funktionaalisten jaksojen suuri määrä kertoo siitä, että siirtolaiskirjeen tekstilajin hallitseminen on vaatinut diskurssiyhteisön jäseneltä harjoittelua. Määrittelin prototyyppisen rakenteen muodostuvan niistä jaksoista, jotka esiintyvät vähintään 80 prosentissa kirjeistä. Näin kirjeen alkumuodollisuuksiin kuuluvat kirjeen päivääminen, kirjeen vastaanottajan kunnioittava puhuttelu sekä kuvaus kirjeen aiheesta. Asiaosa muodostuu uutisten ja kuulumisten kertomisesta. Loppumuodollisuudet alkavat ilmoituksesta kirjeen päättämisestä. Kirjeessä on myös allekirjoitus ja uudet osoitetiedot. Tutkimustulokseni mukaan siirtolaiskirjeiden kirjoittajat tunsivat ja osasivat kirjeen kirjoittamisen ulkoiset käytänteet hyvin.
Valitsin analyysiin neljä yleisintä teemaa, jotka ovat arki ja vapaa-aika, työ, raha ja toimeentulo sekä terveys. Analysoin teemojen lauserakenteita tempus- ja modusmuotojen, verbin pääluokan sekä teksti- ja lausetyyppien avulla. Siirtolaiskirjeiden pääasiallinen tempusmuoto on preesens, jolla siirtolaiset kertovat kirjoitushetken terveydestä ja taloudellisesta tilanteesta, nimeävät samassa kaupungissa tai asuinpaikassa olevia yhteisiä tuttuja ja kuvailevat siirtolaisyhteisön tapahtumia. Imperfektiä käytetään kuvailemaan siirtolaisen kokemaa sairautta, sairaalassa vietettyä jaksoa sekä lääkärin antamaa diagnoosia. Imperfektillä kerrotaan vapaa-ajan viettotavoista, päättyneestä työstä sekä aikaisemmin lähetetyistä tai suunnitteilla olleista rahalähetyksistä. Perfektiä käytetään kuvailemaan siirtolaisen pidempiaikaista vointia sekä työtilannetta. Perfektillä välitetään perheelle myös kuulopuheen kautta saatuja uutisia yhteisistä tutuista ja perheenjäsenistä. Indikatiivi on modusmuodoista yleisin, ja verbit ovat yleensä aktiivissa. Passiivia käytetään siirtolaiskirjeissä silloin, kun siirtolainen kertoo tekemästään työstä tai vapaa-ajan seuratoiminnasta. Yleisimmin siirtolaiskirjeissä käytetään kuvailevaa ja kertovaa tekstityyppiä. Niillä kuvataan ja kerrotaan siirtolaisen terveydentilan ja toimeentulon lisäksi myös siirtolaisyhteisön elämästä, kuten työstä, ruuasta ja vapaa-ajan toiminnasta. Argumentoivaa tekstityyppiä käytetään silloin kun siirtolainen perustelee, miksei rahaa ollut lähettää. Vaikka analysoimissani teemoissa ei juuri käytetä ohjailevaa tekstityyppiä, sitä on ohjeiden, pyyntöjen sekä vaatimusten jaksoissa. Kaikista analysoimistani teemoista kirjoitetaan pääasiassa monikäyttöisillä lausetyypeillä.
Valtaosa vierassanoista on substantiiveja. Eniten vierassanoja on paikkakuntien nimissä. Aineistossani esiintyy myös kaivostyöläisten käyttämää sanastoa. Usein käytetyt englanninkieliset sanonnat, fraasit sekä huudahdukset ovat jääneet myös amerikansuomalaisten mieleen, ja amerikansuomea esiintyy myös kirjeen puhutteluissa sekä alku- ja loppufraaseissa. Siirtolaiskirjeisiin kuuluu olennaisena osana runsaiden terveisten lähettäminen kirjeen vastaanottajan lisäksi myös muille perheenjäsenille, sukulaisille sekä tuttaville.
Siirtolaiskirjeiden prototyyppisen rakenteen analyysin tutkimusmetodina käytin Bhatian jaksoanalyysiä. Siirtolaiskirjeessä esiintyy 19 funktionaalista jaksoa, jotka jakautuvat kirjeessä kolmeen vaiheeseen: kirjeen alkumuodollisuuksiin, asiaosaan sekä loppumuodollisuuksiin. Siirtolaiskirjeiden funktionaalisten jaksojen suuri määrä kertoo siitä, että siirtolaiskirjeen tekstilajin hallitseminen on vaatinut diskurssiyhteisön jäseneltä harjoittelua. Määrittelin prototyyppisen rakenteen muodostuvan niistä jaksoista, jotka esiintyvät vähintään 80 prosentissa kirjeistä. Näin kirjeen alkumuodollisuuksiin kuuluvat kirjeen päivääminen, kirjeen vastaanottajan kunnioittava puhuttelu sekä kuvaus kirjeen aiheesta. Asiaosa muodostuu uutisten ja kuulumisten kertomisesta. Loppumuodollisuudet alkavat ilmoituksesta kirjeen päättämisestä. Kirjeessä on myös allekirjoitus ja uudet osoitetiedot. Tutkimustulokseni mukaan siirtolaiskirjeiden kirjoittajat tunsivat ja osasivat kirjeen kirjoittamisen ulkoiset käytänteet hyvin.
Valitsin analyysiin neljä yleisintä teemaa, jotka ovat arki ja vapaa-aika, työ, raha ja toimeentulo sekä terveys. Analysoin teemojen lauserakenteita tempus- ja modusmuotojen, verbin pääluokan sekä teksti- ja lausetyyppien avulla. Siirtolaiskirjeiden pääasiallinen tempusmuoto on preesens, jolla siirtolaiset kertovat kirjoitushetken terveydestä ja taloudellisesta tilanteesta, nimeävät samassa kaupungissa tai asuinpaikassa olevia yhteisiä tuttuja ja kuvailevat siirtolaisyhteisön tapahtumia. Imperfektiä käytetään kuvailemaan siirtolaisen kokemaa sairautta, sairaalassa vietettyä jaksoa sekä lääkärin antamaa diagnoosia. Imperfektillä kerrotaan vapaa-ajan viettotavoista, päättyneestä työstä sekä aikaisemmin lähetetyistä tai suunnitteilla olleista rahalähetyksistä. Perfektiä käytetään kuvailemaan siirtolaisen pidempiaikaista vointia sekä työtilannetta. Perfektillä välitetään perheelle myös kuulopuheen kautta saatuja uutisia yhteisistä tutuista ja perheenjäsenistä. Indikatiivi on modusmuodoista yleisin, ja verbit ovat yleensä aktiivissa. Passiivia käytetään siirtolaiskirjeissä silloin, kun siirtolainen kertoo tekemästään työstä tai vapaa-ajan seuratoiminnasta. Yleisimmin siirtolaiskirjeissä käytetään kuvailevaa ja kertovaa tekstityyppiä. Niillä kuvataan ja kerrotaan siirtolaisen terveydentilan ja toimeentulon lisäksi myös siirtolaisyhteisön elämästä, kuten työstä, ruuasta ja vapaa-ajan toiminnasta. Argumentoivaa tekstityyppiä käytetään silloin kun siirtolainen perustelee, miksei rahaa ollut lähettää. Vaikka analysoimissani teemoissa ei juuri käytetä ohjailevaa tekstityyppiä, sitä on ohjeiden, pyyntöjen sekä vaatimusten jaksoissa. Kaikista analysoimistani teemoista kirjoitetaan pääasiassa monikäyttöisillä lausetyypeillä.
Valtaosa vierassanoista on substantiiveja. Eniten vierassanoja on paikkakuntien nimissä. Aineistossani esiintyy myös kaivostyöläisten käyttämää sanastoa. Usein käytetyt englanninkieliset sanonnat, fraasit sekä huudahdukset ovat jääneet myös amerikansuomalaisten mieleen, ja amerikansuomea esiintyy myös kirjeen puhutteluissa sekä alku- ja loppufraaseissa. Siirtolaiskirjeisiin kuuluu olennaisena osana runsaiden terveisten lähettäminen kirjeen vastaanottajan lisäksi myös muille perheenjäsenille, sukulaisille sekä tuttaville.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34513]