”Tutkitaan, autetaan, suojellaan!” : tieteen ja ongelmanratkaisua edistävien keinojen esiintyminen Yle TV2:n opettavien lastenohjelmien vuorosanoissa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millä tavalla tiede ja ongelmanratkaisua edistävät keinot esiintyvät Yle TV2:n opettavien, alle kouluikäisille suunnattujen lastenohjelmien vuorosanoissa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia yhtäläisyyksiä keinoissa ilmenee ohjelmien välillä. Tutkimuksen aihe rakentuu informaalin tiedekasvatuksen käsitteen ympärille, jolla tarkoitetaan tiedeosaamisen vahvistamista kouluopetuksen ulkopuolella. Tutkimus on lähestymistavaltaan laadullinen ja tutkimusmenetelmänä hyödynnetään aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Aineisto koostuu kahdesta Yle Areenasta poimitusta lastenohjelmasta nimeltään Tie tähtiin ja Oktonautit. Analyysiin valittiin 10 jaksoa kummastakin ohjelmasta. Sisällönanalyysi toteutettiin ensin litteroimalla jaksot, jonka jälkeen tutkimusaiheeseen liittyvä sisältö luokiteltiin aineistolähtöisesti.

Aineistosta löydettyjä tieteen esittämisen keinoja olivat arveleminen, selittäminen, keskusteleminen, perusteleminen, oppimisen korostaminen sekä kysymykseen vastaaminen. Ongelmanratkaisua edistäviä keinoja olivat kollegan arvostaminen, osaaminen, periksiantamattomuus, suunnitelmallisuus, nokkeluus, yhteistyö, ratkaisukeskeisyys sekä raportointi. Yhtäläisyyksiä analysoitaessa huomattiin, että selittäminen, keskusteleminen ja perusteleminen sekä suunnitelmallisuus, kollegan arvostaminen ja periksiantamattomuus olivat usein esiintyviä keinoja. Kun vuorosanojen määrän lisäksi kiinnitettiin huomiota niiden sisältöön, huomattiin hahmojen välisissä keskustelutilanteissa, toisen hahmon huomioimisessa, sinnikkäässä toiminnassa, suunnitteluvastuun jakautumisessa sekä selitysten antamisessa samoja piirteitä.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että opettavat lastenohjelmat vahvistavat lapsen tiedeosaamista, sekä rohkaisevat esittämään kysymyksiä ja keskustelemaan tiedeaiheista. Hahmojen ryhmätyöskentely oli vahvasti kytköksissä tosielämän tilanteisiin, opettaen lapselle tulevaisuudessa hyödynnettäviä käytösmalleja.