Lapsen itsesäätelyn kehittyminen ja luokanopettajan rooli kehityksen tukemisessa
Toivanen, Vilja (2020-01-21)
Toivanen, Vilja
V. Toivanen
21.01.2020
© 2020 Vilja Toivanen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202001231073
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202001231073
Tiivistelmä
Tämä kandidaatintyö käsittelee lapsen itsesäätelytaitoja alakoulukontekstissa. Työ on narratiivinen kirjallisuuskatsaus lapsen itsesäätelyn kehittymisestä ja niistä keinoista, joilla luokanopettaja voi tukea itsesäätelyn kehittymistä kouluympäristössä. Lisäksi tutkielmassa käsitellään itsesäätelyn merkitystä koulussa toimimisen kannalta. Tutkimuskysymykset ovat:
1. Miten lapsen itsesäätely kehittyy?
2. Kuinka luokanopettaja voi omalla toiminnallaan tukea oppilaan itsesäätelytaitojen kehittymistä alakoulun aikana?
Lapsen itsesäätely, eli kyky säädellä tunteita, käyttäytymistä ja kognitiivisia toimintoja itsenäisesti, kehittyy aivojen neurologisen kehityksen mahdollistamana vuorovaikutuksessa fyysisen ja sosiaalisen ympäristön kanssa. Aluksi itsesäätely on täysin aikuisen ulkoisesti säätelemää, jossa aikuinen ohjaa lasta puheella ja eleillä ja organisoi lapsen toimintaa ja oppimista esimerkiksi mallintamalla tilanteessa sopivaa toimintaa. Vähitellen lapsi omaksuu nämä ohjeet, ihanteet ja toimintamallit osaksi omaa toimintaansa. Kehittynyt itsesäätelykyky mahdollistaa muun muassa taidot toimia vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, toimimisen omien tavoitteiden saavuttamiseksi ja oppimiseen liittyvien taitojen kehittymisen.
Itsesäätelyn taidot ovat kouluvalmiuden, oppimisen ja sosiaalisissa yhteisöissä toimimisen kannalta kriittisen tärkeitä taitoja, ja nämä taidot on mainittu ja tunnustettu tärkeiksi myös vuoden 2014 Peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa. Opettajat ovat avainasemassa luomassa luokkahuoneeseen struktuureja, jotka tukevat itsesäätelytaitojen kehittymistä ja oppimisen itsesäätelyä. Aineistoista keskeisenä tekijänä itsesäätelyn kehittymiselle nousi turvallinen ympäristö, jossa lapsi voi kehittää omaa itsesäätelyään aikuisen tarjoaman tuen avulla. Lisäksi useimmissa aineistoissa keskeisenä tukikeinona toistui oppilaan omista säätelyprosesseista tietoiseksi tekeminen. Turvallisen toimintaympäristön ja sopivan tuen toteuttamisessa keskeisiä keinoja ovat opettajan organisointikyky ja johdonmukaisuus, oppilaan saama yksilöllinen ohjaus ja positiivinen palaute, sekä ohjattu itsesäätely- ja opiskelustrategioiden tietoinen harjoitteleminen.
1. Miten lapsen itsesäätely kehittyy?
2. Kuinka luokanopettaja voi omalla toiminnallaan tukea oppilaan itsesäätelytaitojen kehittymistä alakoulun aikana?
Lapsen itsesäätely, eli kyky säädellä tunteita, käyttäytymistä ja kognitiivisia toimintoja itsenäisesti, kehittyy aivojen neurologisen kehityksen mahdollistamana vuorovaikutuksessa fyysisen ja sosiaalisen ympäristön kanssa. Aluksi itsesäätely on täysin aikuisen ulkoisesti säätelemää, jossa aikuinen ohjaa lasta puheella ja eleillä ja organisoi lapsen toimintaa ja oppimista esimerkiksi mallintamalla tilanteessa sopivaa toimintaa. Vähitellen lapsi omaksuu nämä ohjeet, ihanteet ja toimintamallit osaksi omaa toimintaansa. Kehittynyt itsesäätelykyky mahdollistaa muun muassa taidot toimia vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, toimimisen omien tavoitteiden saavuttamiseksi ja oppimiseen liittyvien taitojen kehittymisen.
Itsesäätelyn taidot ovat kouluvalmiuden, oppimisen ja sosiaalisissa yhteisöissä toimimisen kannalta kriittisen tärkeitä taitoja, ja nämä taidot on mainittu ja tunnustettu tärkeiksi myös vuoden 2014 Peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa. Opettajat ovat avainasemassa luomassa luokkahuoneeseen struktuureja, jotka tukevat itsesäätelytaitojen kehittymistä ja oppimisen itsesäätelyä. Aineistoista keskeisenä tekijänä itsesäätelyn kehittymiselle nousi turvallinen ympäristö, jossa lapsi voi kehittää omaa itsesäätelyään aikuisen tarjoaman tuen avulla. Lisäksi useimmissa aineistoissa keskeisenä tukikeinona toistui oppilaan omista säätelyprosesseista tietoiseksi tekeminen. Turvallisen toimintaympäristön ja sopivan tuen toteuttamisessa keskeisiä keinoja ovat opettajan organisointikyky ja johdonmukaisuus, oppilaan saama yksilöllinen ohjaus ja positiivinen palaute, sekä ohjattu itsesäätely- ja opiskelustrategioiden tietoinen harjoitteleminen.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34150]