Happamien sulfaattimaiden vaikutus Itämereen laskevien jokien vedenlaatumuuttujiin Suomessa ja Ruotsissa

Abstract

Happamia sulfaattimaita esiintyy sulfidimaiden alueella, jotka ovat syntyneet pääasiassa viimeisen jääkauden jälkeisen Litorinameren aikaan noin 4000–7500 vuotta sitten. Pohjaveden pinnan laskiessa maaperässä alkaa tapahtua monimutkaisia kemiallisia reaktioita, joiden seurauksena sulfidimaat hapettuvat happamiksi sulfaattimaiksi. Happamat sulfaattimaat sijaitsevat pääosin Suomen rannikkoseudulla, sekä myös Ruotsissa erityisesti Norrbottenin ja Västerbottenin alueella. Happamat sulfaattimaat kuormittavat ympäristöä ja erityisesti vesistöjä monin eri tavoin, joista keskeisimpinä voidaan pitää vesistöjen happamoitumista ja metallipitoisuuksien kasvua. Veden laadullinen tutkimus on keskeisessä asemassa tutkittaessa happamien sulfaattimaiden vaikutuksia. Ihmisen toiminnan vaikutuksesta happamien sulfaattimaiden vaikutus vesistöihin on kasvanut, sillä ihminen laskee pohjavesien pintoja esimerkiksi maa- ja metsätalouden, kaivostoiminnan, sekä maanrakennuksen takia. Kuivuessaan happamat sulfaattimaat ovat erittäin alttiita suurten sadantajaksojen aiheuttamalle huuhtoutumiselle. Vesistöille aiheutuvia haittoja on pyritty hillitsemään useilla erilaisilla menetelmillä, esimerkiksi kalkitsemalla.