Lukioikäisten käsityksiä Etelä-Pohjanmaan murteen sanoista
Uutela, Natalia (2020-01-31)
N. Uutela
31.01.2020
© 2020 Natalia Uutela. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202002041108
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202002041108
Tiivistelmä
Olen kandidaatintutkielmassani tutkinut Seinäjoen seudulla asuvien lukioikäisten käsityksiä Etelä-Pohjanmaan murteen sanoista. Aineistoni koostuu 16 vuotta täyttäneiden lukiolaisinformanttien vastauksista, joita on yhteensä 68. Tarkoituksenani oli selvittää, miten lukioikäiset tunnistavat eteläpohjalaisten murresanojen merkityksiä ja millaisia merkityksiä he niille antavat ja miksi. Mielenkiintoista tutkimuksessani on nimenomaan murresanoille annetut merkitykset, eikä tärkeintä ollut selvittää oikeiden ja väärien vastauksien jakaumaa. Kyselylomakkeella kysyin merkitystä 20 eteläpohjalaiselle murresanalle, joita analysoin sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Tutkimusmetodinani käytin lomakemuotoista murresanantunnistustestiä, jolla selvitin informanttien merkitystenantoja ja kysyin myös taustatietoja.
Tutkimustulosteni mukaan lukioikäiset antavat eteläpohjalaisen merkityksen yli puolelle kysytyistä sanoista, eli he tiesivät perieteläpohjalaisia murresanoja hypoteesiani kattavammin. Yksi informantti osasi vastata Kotuksen Suomen murteiden sanakirjan mukaisia merkityksiä keskimäärin yhteensä yhden tai muutamia. Informantit antoivat yksittäisiä ja erilaisia, mutta myös paljon samantyylisiä, merkityksiä päättelemällä tai arvaamalla merkitykset murresanojen kirjoitusasusta. Vastauksista huomasi, että osa kysytyistä murresanoista oli vaikeita, jolloin vastauksena oli annettu vaikeasti analysoitava merkitys, tai murresanalle ei annettu vastausta ollenkaan.
Tutkimustulokset kertovat, että eteläpohjalainen murresanasto on väistymässä kielen muuttumisen vuoksi. Perieteläpohjalaiset murresanat eivät enää ole niinkään osana lukioikäisten puhetta. Yhteiskunnallisen muutoksen vaikutus murteellisten sanojen väistymiseen on suuri. En huomioinut tässä tutkimuksessa informanttien taustatietoja, vaan keskityin pelkästään merkityksiin. Taustatiedot huomioimalla mahdolliseen jatkotutkimukseen saa uuden näkökulman, ja lisäämällä esimerkiksi tutkimusmenetelmien ja informanttien määrää perieteläpohjalaisten murresanojen väistyvyydestä saa kokonaisvaltaisemman kuvan.
Tutkimustulosteni mukaan lukioikäiset antavat eteläpohjalaisen merkityksen yli puolelle kysytyistä sanoista, eli he tiesivät perieteläpohjalaisia murresanoja hypoteesiani kattavammin. Yksi informantti osasi vastata Kotuksen Suomen murteiden sanakirjan mukaisia merkityksiä keskimäärin yhteensä yhden tai muutamia. Informantit antoivat yksittäisiä ja erilaisia, mutta myös paljon samantyylisiä, merkityksiä päättelemällä tai arvaamalla merkitykset murresanojen kirjoitusasusta. Vastauksista huomasi, että osa kysytyistä murresanoista oli vaikeita, jolloin vastauksena oli annettu vaikeasti analysoitava merkitys, tai murresanalle ei annettu vastausta ollenkaan.
Tutkimustulokset kertovat, että eteläpohjalainen murresanasto on väistymässä kielen muuttumisen vuoksi. Perieteläpohjalaiset murresanat eivät enää ole niinkään osana lukioikäisten puhetta. Yhteiskunnallisen muutoksen vaikutus murteellisten sanojen väistymiseen on suuri. En huomioinut tässä tutkimuksessa informanttien taustatietoja, vaan keskityin pelkästään merkityksiin. Taustatiedot huomioimalla mahdolliseen jatkotutkimukseen saa uuden näkökulman, ja lisäämällä esimerkiksi tutkimusmenetelmien ja informanttien määrää perieteläpohjalaisten murresanojen väistyvyydestä saa kokonaisvaltaisemman kuvan.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29905]