Erikoissairaanhoidon resurssien käytön ja kustannusten alueellinen jakautuminen Kohortti87 ja -97 aineistojen pohjalta
Oksanen, Juha (2020-01-30)
J. Oksanen
30.01.2020
© 2020 Juha Oksanen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202002011105
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202002011105
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on selvittää millä tavoin erikoissairaanhoidon resurssien käyttöä voidaan mitata, ja sen jälkeen tarkastella resurssienkäytön ja kustannusten jakautumista alueellisesti ja suhteessa saavutettavuuteen.
Tutkimuksen kohteena ovat syntymäkohortteihin -87 ja -97 kuuluvat henkilöt. Aineistoina käytetään Hoitoilmoitusrekisteriä vuosilta 2015 ja 2016, Väestörekisterikeskuksesta saatavaa asuinhistoriaa, Digiroad -aineistoa, ja terveyspalveluiden tuottajista kerättyä paikkatietoaineistoa. Lisäksi hyödynnetään Suomen ympäristökeskukset tuottamaa 250 x 250 metrin väestörakenteen seurantaan tehtyä ruudukkoa. Hoitoilmoitusrekisteriin oli tehty NordDRG luokittelu.
Tutkimuksessa hyödynnettiin palvelualueiden määritykseen QGis:n service area -työkalua. Erojen tarkasteluun käytettiin tilastollista testausta parametrittomilla menetelmillä. Työn yksi tavoitteista oli luoda menetelmä, jolla luokittelijan tuottamaa tietoa voidaan yleistää, silloin kun luokittelu on vaillinaista. NordDRG-luokittelijan yleistäminen tapahtui tässä palvelualakohtaisten painokertoimien keskiarvojen ja hoidon keston kertoimena.
Tutkimuksessa löydettiin tilastollisesti merkitseviä eroja palvelualueiden keskimääräisessä resurssienkäytössä ja keskikustannuksessa. Kunnittaisessa tarkastelussa huomattiin kuntien välisen keskikustannuksen vaihtelevan suuresti. Harvaanasutuissa ja pienissä kunnissa kustannukset olivat suhteellisesti ottaen suuremmat. Kohorttien välillä huomattiin selkeä ero sekä palvelualueittaisessa, että kunnallisessa tarkastelussa.
Tulosten perusteella oli suositeltavaa kehittää hoidon keston huomioon ottava resurssienkäyttöä mittaavaa muuttujaa. Sen avulla alueellisia ja saatavuudesta riippuvia eroja erikoissairaanhoidon käytössä pystyttäisiin seuraamaan. Havaitut erot kertovat tasa-arvovajeesta erikoissairaanhoitoon pääsyssä. Lisäksi kustannusten epätasainen jakautuminen asettaa kunnat epätasa-arvoiseen asemaan maantieteellisen sijainnin perusteella. Erikoissairaanhoidon kustannuspohjan laajentaminen voisi vähentää pienten kuntien kokemia kustannuspaineita. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin nuoria ja nuoria aikuisia, joiden terveydenhuolto on keskimääräistä halvempaa. Asukkaiden ikääntyessä kustannusvaikutukset ovat suurempia.
Resurssienkäyttömuuttuja, joka tässä työssä kehitettiin, on liian karkea, ja sitä täytyisi hioa. Siitä huolimatta se tuo esille alueellisia ja rakenteellisia eroja resurssienkäytössä. Aihetta olisi tärkeä tutkia lisää.
Tutkimuksen kohteena ovat syntymäkohortteihin -87 ja -97 kuuluvat henkilöt. Aineistoina käytetään Hoitoilmoitusrekisteriä vuosilta 2015 ja 2016, Väestörekisterikeskuksesta saatavaa asuinhistoriaa, Digiroad -aineistoa, ja terveyspalveluiden tuottajista kerättyä paikkatietoaineistoa. Lisäksi hyödynnetään Suomen ympäristökeskukset tuottamaa 250 x 250 metrin väestörakenteen seurantaan tehtyä ruudukkoa. Hoitoilmoitusrekisteriin oli tehty NordDRG luokittelu.
Tutkimuksessa hyödynnettiin palvelualueiden määritykseen QGis:n service area -työkalua. Erojen tarkasteluun käytettiin tilastollista testausta parametrittomilla menetelmillä. Työn yksi tavoitteista oli luoda menetelmä, jolla luokittelijan tuottamaa tietoa voidaan yleistää, silloin kun luokittelu on vaillinaista. NordDRG-luokittelijan yleistäminen tapahtui tässä palvelualakohtaisten painokertoimien keskiarvojen ja hoidon keston kertoimena.
Tutkimuksessa löydettiin tilastollisesti merkitseviä eroja palvelualueiden keskimääräisessä resurssienkäytössä ja keskikustannuksessa. Kunnittaisessa tarkastelussa huomattiin kuntien välisen keskikustannuksen vaihtelevan suuresti. Harvaanasutuissa ja pienissä kunnissa kustannukset olivat suhteellisesti ottaen suuremmat. Kohorttien välillä huomattiin selkeä ero sekä palvelualueittaisessa, että kunnallisessa tarkastelussa.
Tulosten perusteella oli suositeltavaa kehittää hoidon keston huomioon ottava resurssienkäyttöä mittaavaa muuttujaa. Sen avulla alueellisia ja saatavuudesta riippuvia eroja erikoissairaanhoidon käytössä pystyttäisiin seuraamaan. Havaitut erot kertovat tasa-arvovajeesta erikoissairaanhoitoon pääsyssä. Lisäksi kustannusten epätasainen jakautuminen asettaa kunnat epätasa-arvoiseen asemaan maantieteellisen sijainnin perusteella. Erikoissairaanhoidon kustannuspohjan laajentaminen voisi vähentää pienten kuntien kokemia kustannuspaineita. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin nuoria ja nuoria aikuisia, joiden terveydenhuolto on keskimääräistä halvempaa. Asukkaiden ikääntyessä kustannusvaikutukset ovat suurempia.
Resurssienkäyttömuuttuja, joka tässä työssä kehitettiin, on liian karkea, ja sitä täytyisi hioa. Siitä huolimatta se tuo esille alueellisia ja rakenteellisia eroja resurssienkäytössä. Aihetta olisi tärkeä tutkia lisää.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34516]