Kritiikistä kehitysehdotuksiksi : opiskelijoiden kokemuksia luokanopettajakoulutuksesta

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää luokanopettajakoulutuksen puutteita opiskelijoiden kokemusten perusteella. Toisena tavoitteena oli hankkia tietoa siitä, millaisia kehitysehdotuksia opiskelijoilla on luokanopettajakoulutukselle. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää luokanopettajakoulutuksen kehittämisessä.

Tutkimuksen teoriaosuudessa käsittelin opettajankoulutuksen historiaa sekä koulutuksen saamaa kritiikkiä. Lisäksi tarkastelin Oulun yliopiston luokanopettajakoulutuksen rakennetta ja tavoitetta sekä opiskelijoiden siirtymistä työelämään. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka kohteena olivat luokanopettajaopiskelijoiden kokemukset. Haastatteluihin osallistui viisi kohta valmistuvaa opiskelijaa, jotka antoivat arvokasta tietoa siitä, miten koulutusta voitaisiin kehittää paremmaksi. Tutkimusaineiston keräsin joulukuussa 2019 yksilöhaastatteluina. Haastatteluaineiston analysoin aineistolähtöisen sisällönanalyysin mukaisesti. Tutkimuksessa nostin esille erilaisia kehitystarpeita Oulun yliopiston luokanopettajakoulutuksessa.

Valmistumisen kynnyksellä opiskelijoita mietitytti heidän työelämävalmiutensa. Selvitin, mitä asioita luokanopettajaopiskelijat kokivat puutteellisiksi koulutuksessaan. Nämä puutteet ilmenivät opetusharjoitteluissa sekä sijaisuuksissa. Puutteet liittyivät yliopiston henkilökuntaan, koulutuksen sisältöihin sekä harjoitteluihin. Opiskelijat kritisoivat muun muassa vuorovaikutusta yliopiston henkilökunnan kanssa, vähäisiä vaikutusmahdollisuuksiaan sekä sitä, että harjoittelukokemukset vaihtelevat suuresti harjoittelun ohjaajasta johtuen.

Opiskelijat antoivat myös kehitysehdotuksia mainitsemiinsa puutteisiin sekä koulutukseen yleisesi. Opiskelijat toivoivat, että heillä olisi enemmän vaikutusmahdollisuuksia yliopistossa ja haluaisivat saada enemmän palautetta tekemästään työstä. He ehdottivat myös, että opinnoissa tarkasteltaisiin asioita enemmän koulun näkökulmasta ja käytäntöä lisättäisiin. Vaikka opiskelijat tiesivät teorioiden tärkeyden ja hyödyllisyyden, he kaipasivat enemmän konkretiaa opintoihin. Lisäksi opiskelijat ehdottivat, että opettajan työhön liittyviä käytännön asioita käsiteltäisiin myös yliopiston kursseilla, eikä ainoastaan opetusharjoitteluissa. Näillä käytännön asioilla opiskelijat tarkoittivat esimerkiksi koulun ja kodin välistä yhteistyötä sekä kiusaamistilanteisiin puuttumista. Tutkimukseen osallistui ainoastaan viisi opiskelijaa, jotka halusivat kertoa kokemuksiaan koulutuksen puutteista. Tämän vuoksi tulokset saattavat näyttäytyä negatiivisempana kuin suurempaa joukkoa tarkasteltaessa. Silloin haastatteluihin olisi todennäköisesti osallistunut myös sellaisia opiskelijoita, joiden mielestä koulutuksessa ei ole puutteita.