To become a good citizen : informal learning of citizenship and nongovernmental organizations in context of Uganda

Abstract

This thesis addresses the conceptions of good citizenship of a Ugandan civil society organization. It also asks how learning of citizenship may happen through such organizations from a point of view of informal learning. The importance of studying citizenship conceptions can be justified by the idea that these conceptions reflect surrounding society, existing ideals of good citizenship and perceptions of desired qualities that citizens should possess. This comes back to the question of what type of citizen there should be in society and what type of competencies should good citizens learn. This thesis highlights the importance of studying citizenship in a non-Western context.

This thesis studies a Ugandan civil society organization Kabarole research and resource centre (KRC) examining data collected from their website using qualitative content analysis. The data consists of blog texts, that the organization has shared in 2018 and project descriptions of their ongoing projects from 2019 as well as the organization’s description of themselves.

Essential results indicate that good citizenship ideals of KRC are diverse and these ideals can be described using the following main categories: skills and knowledge, participation and values. Following these categories KRC’s ideals of good citizenship include themes such as civic competencies, competencies of livelihood, active participation, politically involved citizens, democratic values, developing society and empowered citizens. Differing from Western theoretical background considering citizenship, KRC’s ideals of citizenship have a lot more of practical dimensions in them. This also supports the idea that ideals of citizenship are also context-dependent.

The results also indicate that by using the concept of informal learning while studying how learning of citizenship may happen through KRC, multiple areas where citizenship might be learned were identified. These areas can be divided into two main categories: educating citizens and expanding possibilities of participation. The results show that civil society organizations offer many possibilities for informal learning of citizenship. This supports the idea that while studying learning of citizenship competencies, informal and everyday areas, and their significance cannot be disregarded.

Finally, it can be said that because of the diversity present in the concept of citizenship it is important to study it in a wide variety of different contexts. This allows to see the concept of citizenship on a wider scale. In addition, learning citizenship should be studied as a wider phenomenon than just learning citizenship competencies in formal settings like schools.

Tämä tutkielma käsittelee ugandalaisen kansalaisjärjestön käsityksiä hyvästä kansalaisuudesta, sekä kuinka kansalaisuutta voidaan mahdollisesti oppia järjestön kautta informaalin oppimisen näkökulmasta. Kansalaisuuskäsitysten tutkimisen tärkeyttä voidaan perustella sillä, että kyseiset käsitykset heijastavat ympäröivää yhteiskuntaa ja siellä vallitsevia käsityksiä hyvästä kansalaisuudesta ja siten käsityksiä kansalaisten toivotuista ominaisuuksista. Tämä palaa kysymykseen siitä, millaisia kansalaisia yhteiskunnassa tulisi olla, sekä myös siihen millaisia kompetensseja kansalaisten tulisi oppia. Tämä työ korostaa kansalaisuuskäsityksien tutkimisen tärkeyttä ei länsimaisessa kontekstissa.

Tutkielmassa tarkastellaan ugandalaista Kabarole research and resource centre-kansalaisjärjestöä (KRC). Aineistona toimivat järjestön verkkosivuilla julkaistut vuoden 2018 blogitekstit, sekä järjestön kuvaukset heidän meneillään olevista projekteistaan vuodelta 2019 ja järjestön kuvauksen omasta toiminnastaan. Tutkimuksen metodina toimii laadullinen sisällön analyysi.

Keskeiset tulokset osoittavat, että KRC:n käsitykset hyvästä kansalaisuudesta ovat moniulotteisia ja sisältävät esimerkiksi ideaaleja aktiivisesta osallistumisesta, poliittisesti osallistuvista kansalaisista, demokraattisista arvoista, sekä kansalaistaidoista. Poiketen länsimaisesta teoriaperinteestä järjestön näkemykset sisältävät hyvin paljon käytännön ulottuvuuksia. Tämä tukee ajatusta siitä, että käsitykset hyvästä kansalaisuudesta ovat kontekstisidonnaisia ja täten niitä tulisi tutkia laajasti erilaisissa konteksteissa.

Tulokset osoittavat myös, että informaalin oppimisen käsitteen käyttäminen viitekehyksenä tarkasteltaessa kansalaisuuden oppimista osoitti, että KRC:llä on useita erilaisia toimintoja, joiden välityksellä kansalaisuutta voidaan oppia. Näitä toimintoja ovat esimerkiksi kansalaisten kouluttaminen ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksien laajentaminen. Tulokset osoittavat, että kansalaisjärjestöt tarjoavat useita mahdollisuuksia kansalaisuuden oppimiseen. Tämä tukee ajatusta siitä, että tarkasteltaessa kansalaisuuden oppimista informaaleja, arkisia ympäristöjä ja näiden merkitystä ei tule ohittaa.

Lopuksi voidaan sanoa, että kansalaisuuskäsitteen moninaisuuden takia sitä on tärkeää tutkia erilaisissa konteksteissa, joiden avulla ilmiö voidaan nähdä laajempana kokonaisuutena. Tämän lisäksi kansalaisuuden oppimista tulee tarkastella laajempana ilmiönä, kuin vain formaalissa ympäristössä, kuten koulussa tapahtuvana kansalaisuuden oppimisena.