Hyppää sisältöön
    • FI
    • ENG
  • FI
  • /
  • EN
OuluREPO – Oulun yliopiston julkaisuarkisto / University of Oulu repository
Näytä viite 
  •   OuluREPO etusivu
  • Oulun yliopisto
  • Avoin saatavuus
  • Näytä viite
  •   OuluREPO etusivu
  • Oulun yliopisto
  • Avoin saatavuus
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Kystinen fibroosi ja CFTR

Puukka, Veera (2020-03-13)

 
Avaa tiedosto
nbnfioulu-202003181290.pdf (3.428Mt)
nbnfioulu-202003181290_pdfa_report.xml (207.8Kt)
nbnfioulu-202003181290_supplementary_agreement.pdf (34.25Kt)
nbnfioulu-202003181290_mods.xml (11.43Kt)
nbnfioulu-202003181290_solr.xml (26.14Kt)
Lataukset: 


Puukka, Veera
V. Puukka
13.03.2020
© 2020 Veera Puukka. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202003181290
Tiivistelmä
Kystinen fibroosi on terminaalinen aineenvaihduntasairaus, jota esiintyy ensisijaisesti eurooppalaista alkuperää olevilla henkilöillä. Maailmanlaajuisesti kystiseen fibroosiin sairastuneita on noin 70 000. Se on resessiivisesti periytyvä autosomaalinen sairaus, joka aiheuttaa lukuisia terveydellisiä ongelmia eripuolilla elimistöä. Se aiheutuu CFTR-geenin (Cystic fibrosis transmembrane conductance regulator) mutaatiosta. CFTR-geeni koodaa CFTR-proteiinia, jonka rakenne ja toiminta muuttuu mutaation seurauksena. CFTR-geeniin kohdistuvia kystistä fibroosia aiheuttavia mutaatioita on tunnistettu noin 2000. CFTR-proteiini säätelee neste-eritteiden happamuutta sekä neste- ja kloridi-ionien tasapainoa. Sen toiminnan heikentyminen tai estyminen johtaa kystisen fibroosin tyypillisimpiin oireisiin, kuten hengitysteiden ja haiman sairauksiin. Suurimpana ongelmana kystisessä fibroosissa on paksun ja elastisen liman kertyminen elinten epiteelikerroksen pinnalle. Vaikutus kohdistuu ensisijaisesti keuhkoihin ja haimaan. Tällä hetkellä suurin osa kystisen fibroosin vaikutuksista on tiedossa. Lähes kaikkien mutaatioiden genotyyppi on kyetty osittain tai kokonaan yhdistämään taudin mahdolliseen kulkuun. Edelleen on kuitenkin olemassa harvinaisempia mutaatioita ja oireita, joita ei ole pystytty yhdistämään kystiseen fibroosiin. Mutaatiot on pystytty luokittelemaan sen mukaan, mikä niiden vaikutus on CFTR-proteiiniin. Tämä on entisestään edistänyt lääkkeiden ja hoitojen kehitystä. Lääkkeillä voidaan nyt spesifisemmin hoitaa eri mutaatiotyyppejä, jolloin niiden tehokkuus on mahdollisimman hyvä. Tällä hetkellä on kehitteillä lääkkeitä, joiden toiminta perustuu CFTR-proteiinin muokkaamiseen oikeanlaiseen konformaatioon. Nämä lääkkeet ovat tulevaisuudessa lupaava hoitokeino kystiseen fibroosiin. Tärkeitä kehityksen kohteita ovat mahdollisesti myös henkilökohtaisesti suunnitellut hoidot ja yhdistelmälääkkeet, jotka perustuvat potilaan genotyyppiin ja oireisiin.
Kokoelmat
  • Avoin saatavuus [26782]
oulurepo@oulu.fiOulun yliopiston kirjastoOuluCRISLaturiMuuntaja
SaavutettavuusselosteTietosuojailmoitusYlläpidon kirjautuminen
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatAsiasanatUusimmatSivukartta

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
oulurepo@oulu.fiOulun yliopiston kirjastoOuluCRISLaturiMuuntaja
SaavutettavuusselosteTietosuojailmoitusYlläpidon kirjautuminen