Positiivinen psykologia ja työhyvinvointi varhaiskasvatuksen opettajan työssä
Kautto, Eevastiina (2020-04-01)
Kautto, Eevastiina
E. Kautto
01.04.2020
© 2020 Eevastiina Kautto. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202004101400
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202004101400
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa perehdyn työhyvinvointiin varhaiskasvatuksen opettajan työssä positiivisen psykologian näkökulmasta. Tutkielmani tavoitteena on kartoittaa niitä tekijöitä, joista työhyvinvointi varhaiskasvatuksen opettajan työssä rakentuu ja selvittää, voisiko positiivisella psykologialla olla annettavaa työhyvinvoinnin tukemiselle varhaiskasvatuksen työyhteisössä. Positiivinen psykologia on psykologian suuntaus, joka korostaa ihmisen voimavarojen ja vahvuuksien merkitystä hyvinvoinnille. Olen valinnut työhöni positiivisen psykologian näkökulman, sillä haluan tarkastella nimenomaan työhyvinvointia ja sen rakentumisen edellytyksiä. Aiheena työhyvinvointi kiinnostaa minua, koska haluan saada lisää tietoa työhyvinvoinnin osatekijöistä tulevaa työuraani ajatellen. Haluan korostaa tutkielmassani työn positiivisia puolia, sillä aikaisempi tutkimus on hyvin pitkälti keskittynyt työn negatiivisiin vaikutuksiin kuten stressiin ja uupumukseen.
Menetelmänä käytän kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, sillä tarkoitukseni on tarkastella ilmiötä mahdollisimman laajasti monenlaisia lähteitä hyödyntäen. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus antaa mahdollisuuden käyttää monenlaisia lähteitä ja se auttaa tuomaan tietoa ajan tasalle. Työhyvinvoinnista on olemassa paljon tietoa, joten olen joutunut tekemään melko tiukkoja rajauksia lähteiden käytön suhteen. Tutkielmassani käytän lähteinä pääosin suomalaista tutkimusta ja alan kirjallisuutta sekä muutamia kansainvälisiä tutkimuksia ja artikkeleita.
Tulosten mukaan työhyvinvointi on moniulotteinen kokonaisuus ja sen tukemisessa on huomioitava sekä yksilön, että yhteisön näkökulma. Työyhteisössä johtamisella on suuri merkitys työhyvinvoinnin edistämisessä, mutta myös jokainen työntekijä vaikuttaa omalta osaltaan työyhteisön hyvinvointiin. Varhaiskasvatuksen opettajan työhyvinvointi vaikuttaa varhaiskasvatuksen laatuun ja sitä kautta lapsiin ja perheisiin, ja sen takia varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointiin tulisi panostaa.
Menetelmänä käytän kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, sillä tarkoitukseni on tarkastella ilmiötä mahdollisimman laajasti monenlaisia lähteitä hyödyntäen. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus antaa mahdollisuuden käyttää monenlaisia lähteitä ja se auttaa tuomaan tietoa ajan tasalle. Työhyvinvoinnista on olemassa paljon tietoa, joten olen joutunut tekemään melko tiukkoja rajauksia lähteiden käytön suhteen. Tutkielmassani käytän lähteinä pääosin suomalaista tutkimusta ja alan kirjallisuutta sekä muutamia kansainvälisiä tutkimuksia ja artikkeleita.
Tulosten mukaan työhyvinvointi on moniulotteinen kokonaisuus ja sen tukemisessa on huomioitava sekä yksilön, että yhteisön näkökulma. Työyhteisössä johtamisella on suuri merkitys työhyvinvoinnin edistämisessä, mutta myös jokainen työntekijä vaikuttaa omalta osaltaan työyhteisön hyvinvointiin. Varhaiskasvatuksen opettajan työhyvinvointi vaikuttaa varhaiskasvatuksen laatuun ja sitä kautta lapsiin ja perheisiin, ja sen takia varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointiin tulisi panostaa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34513]