Vapaa-ajankalastajien slangisanaston tarkastelua

Abstract

Tutkin pro gradu -tutkielmassani vapaa-ajankalastajien harrastuksessaan käyttämää slangia. Tutkielmani edustaa slangintutkimusta, joka lukeutuu osaksi sosiolingvistiikan tutkimusalaa. Kalastuksella on Suomessa pitkät perinteet elinkeinona ja harrastuksena. Lähtökohtana tutkimukselleni onkin kiinnostus siitä, miten vapaa-ajankalastajien sanasto on muodostunut vuosien kuluessa. Olen kerännyt tutkimukseni aineiston sosiaalisessa mediassa levittämälläni kyselytutkimuksella, jossa olen pyytänyt vastaajia luettelemaan antamilleni tarkoitteille slanginimityksiä. Aineistoni koostuu yhteensä 572 vapaa-ajankalastajien slangin sanasta. Pyrin tutkimuksessani selvittämään, mihin sanastolähteisiin vapaa-ajankalastajien slangisanat jakautuvat, miten slangi heijastaa aineiston perusteella harrasteryhmänsä identiteettiä ja miten kalastajien slangi vertautuu muutamiin muihin Oulussa viimeisen 15 vuoden aikana tutkittuihin slangeihin.

Tutkielmani metodi on sanastolähdejaottelu, jonka mukaan slangin sanat ovat muodostuneet neljällä eri sanastolähteiden päätyypillä. Kyseiset sanastolähdetyypit ovat vanhat sanat uusissa merkityksissä, vanhat sanat uusissa äänneasuissa, uudet, kieleen aiemmin kuulumattomat sanat sekä vieraista kielistä lainatut sanat. Nämä sanastolähteet voidaan jakaa edelleen alatyyppeihin. Sanastolähdejaottelun perusteella aineiston slangisanojen merkittävin lähde on vanhat sanat uusissa merkityksissä, joita on yhteensä 254 eli 44,4 % koko aineiston sanoista. Toiseksi eniten kalastajien slangiin luodaan sanoja vanhojen sanojen äänteellisellä muuntelulla. Tällaisia sanoja on yhteensä 179 eli 31,1 % koko aineistosta. Tutkimuksen perusteella uusien, kieleen aiemmin kuulumattomien sanojen ja vierasperäisten sanojen sanastolähdetyyppien asema vapaa-ajankalastajien slangin sananmuodostuksessa on edellisiä huomattavasti marginaalisempi, sillä uusia sanoja on jaottelun mukaan vain 46 eli 8,0 % ja vieraista kielistä lainattuja sanoja 56 eli 9,8 %.

Vapaa-ajankalastajien slangi heijastaa aineiston perusteella joitakin piirteitä harrasteryhmän identiteetistä. Tietyt armeijaan, alatyyliseen tai humoristiseen kieleen viittaavat nimitykset viittaavat osaltaan maskuliiniseen identiteettiin, mitä tukee myös se, että kyselytutkimuksen vastaajista valtaosa on miehiä. Lainasanojen vähäisen määrän suhteutettuna kotoperäisiin sanoihin voi tulkita peilaavan identiteettiä: satoja ellei tuhansia vuosia vanha sanasto kulkee harrastajien puhekielessä tänäkin päivänä. Voidaan siis sanoa, että vapaa-ajankalastajien identiteetti kytkeytyy suomalaisuuteen myös kielensä puolesta.

Slangien vertailun perusteella vanhat sanat uusissa merkityksissä ovat suosituin sanastolähde tämän tutkimuksen ja vanhoillislestadiolaisten nuorten slangissa, kun taas vieraista kielistä lainatut sanat hallitsevat neljän eri harrasteslangin sekä Japani-harrastajien slangin sanastoja. Asiakaspalvelualan slangeissa taas äänteellisesti muunnellut sanat ovat aineistossa valtaosassa. Kaikkia slangeja yhdistää joidenkin sanastolähteiden alatyyppien, kuten paronyymien ja äänteellisesti muunneltujen kantasanojen sekä typisteiden vähyys. Muita kaikkia slangeja yhdistäviä piirteitä ei vertailussa esiinny, eli vertailun perusteella kotimaiset slangit voivat erota toisistaan rakenteellisesti huomattavasti.