Kokonaisvaltainen musiikkikasvatus : lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukena varhaiskasvatuksessa
Sanaksenaho, Maiju (2019-12-27)
Sanaksenaho, Maiju
M. Sanaksenaho
27.12.2019
© 2019 Maiju Sanaksenaho. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202001091016
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202001091016
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielmani on kvalitatiivinen kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena on saada kattava kuvaus varhaiskasvatuksen musiikkikasvatuksesta ja musiikin vaikutuksesta lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen. Tutkimuksessa käsitellään musiikkikasvatusta varhaiskasvatuksessa, musiikkikasvatuksen Dalcroze- ja Orff-pedagogiikka, sekä lapsen musiikillisen ajattelun kehittymistä Brunerin ajattelun kehittymisen representaatio prosessien kautta, jotka ovat rinnastettavissa sensomotorisen ja operationaalisen ajattelun kehittymiseen.
Musiikkikasvatusta varhaiskasvatuksessa on tavoitteellista toimintaa, joka on pedagogisesti suunniteltua. Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2018) määrittää varhaiskasvatuksessa tapahtuvaa varhaiskasvatuksen opettamista ja laadukasta varhaiskasvatusta, mukaan lukien musiikkikasvatuksen. Valtakunnallista varhaiskasvatussuunnitelman perusteita velvoittaa toteuttamaan Varhaiskasvatuslaki. (540/2018, 21§) Varhaiskasvatuslaki määrittää varhaiskasvatuksen tavoitteet, joiden pohjalta Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on laadittu.
Musiikkikasvatuksella voidaan kokonaisvaltaisesti tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Musiikilla on hyvin suuri vaikutus ja mahdollisuus lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Varhaiskasvatuksessa musiikkikasvatukseen tulisi jokaisella lapsella olla oikeus ja mahdollisuus. (Lindberg-Piiroinen & Ruokonen, 2017, 15, Ruokonen, 2001)
Kokonaisvaltaisen musiikkikasvatuksen myötä lapsi saa olla itse aktiivinen toimija ja aikuisjohtoinen ohjaaminen jää vähemmälle. Lapsen ollessa itse aktiivinen toimija ja osallinen kaikessa, myös varhaiskasvatuksen arkeen liittyvässä toiminnassa musiikkikasvatuksen keinoin, on hänellä mahdollisuus kasvattaa omaa kompetenssia yksilönä ja vahvistaa omaa minäkäsitystään, sekä luoda musiikillista minäkuvaa ja musiikillista suhdetta. Lapsen sisäisen kompetenssin ja vahvan minäkuvan kehityksen tärkeys varhaiskasvatuksessa on pohja mille lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen tukeutuu. Tutkimukseni myötä olen saanut vahvuutta ajatukselleni siitä, että kokonaisvaltaisen musiikkikasvatuksen myötä pystyisimme luoman varhaiskasvatuksen hektiseen arkeen sellaista sisältöä, jonka myötä voimme luoda uutta kokonaisvaltaisen musiikkikasvatuksen pedagogista sisältöä lasten kasvu, kehityksen sekä oppimisen tueksi. Kokonaisvaltaisella musiikkikasvatuksen pedagogiikalla varhaiskasvatuksessa voitaisiin päästä sellaiseen toimintakulttuuriin, jossa vallitsee yhteisöllinen, positiivinen toimintakulttuuri ja jossa vahvassa vuorovaikutuksessa kannustaisimme toisiamme leikinomaisessa toiminnassa, sekä kaikki voisivat olla osallisia, yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia.
Musiikkikasvatusta varhaiskasvatuksessa on tavoitteellista toimintaa, joka on pedagogisesti suunniteltua. Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2018) määrittää varhaiskasvatuksessa tapahtuvaa varhaiskasvatuksen opettamista ja laadukasta varhaiskasvatusta, mukaan lukien musiikkikasvatuksen. Valtakunnallista varhaiskasvatussuunnitelman perusteita velvoittaa toteuttamaan Varhaiskasvatuslaki. (540/2018, 21§) Varhaiskasvatuslaki määrittää varhaiskasvatuksen tavoitteet, joiden pohjalta Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on laadittu.
Musiikkikasvatuksella voidaan kokonaisvaltaisesti tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Musiikilla on hyvin suuri vaikutus ja mahdollisuus lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Varhaiskasvatuksessa musiikkikasvatukseen tulisi jokaisella lapsella olla oikeus ja mahdollisuus. (Lindberg-Piiroinen & Ruokonen, 2017, 15, Ruokonen, 2001)
Kokonaisvaltaisen musiikkikasvatuksen myötä lapsi saa olla itse aktiivinen toimija ja aikuisjohtoinen ohjaaminen jää vähemmälle. Lapsen ollessa itse aktiivinen toimija ja osallinen kaikessa, myös varhaiskasvatuksen arkeen liittyvässä toiminnassa musiikkikasvatuksen keinoin, on hänellä mahdollisuus kasvattaa omaa kompetenssia yksilönä ja vahvistaa omaa minäkäsitystään, sekä luoda musiikillista minäkuvaa ja musiikillista suhdetta. Lapsen sisäisen kompetenssin ja vahvan minäkuvan kehityksen tärkeys varhaiskasvatuksessa on pohja mille lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen tukeutuu. Tutkimukseni myötä olen saanut vahvuutta ajatukselleni siitä, että kokonaisvaltaisen musiikkikasvatuksen myötä pystyisimme luoman varhaiskasvatuksen hektiseen arkeen sellaista sisältöä, jonka myötä voimme luoda uutta kokonaisvaltaisen musiikkikasvatuksen pedagogista sisältöä lasten kasvu, kehityksen sekä oppimisen tueksi. Kokonaisvaltaisella musiikkikasvatuksen pedagogiikalla varhaiskasvatuksessa voitaisiin päästä sellaiseen toimintakulttuuriin, jossa vallitsee yhteisöllinen, positiivinen toimintakulttuuri ja jossa vahvassa vuorovaikutuksessa kannustaisimme toisiamme leikinomaisessa toiminnassa, sekä kaikki voisivat olla osallisia, yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [30023]