Maailmankansalaisen kulttuuripolun tavoitteiden merkitys ja toteutuminen oululaisissa kouluissa kuudesluokkalaisten oppilaiden näkökulmasta

Abstract

Tutkimuksemme on alkukartoitus, jonka avulla tarkasteltiin, kuinka merkityksellisiä Oulun kaupungin maailmankansalaisen kulttuuripolun tavoitteet ovat oppilaiden mielestä ja kuinka hyvin nämä tavoitteet toteutuvat tällä hetkellä kouluissa. Lisäksi selvitettiin, kuinka turvalliseksi oppilaat kokevat kouluympäristönsä ja mitkä tekijät vaikuttavat turvallisuuden kokemukseen. Oulun kaupungilla on käytössä perusasteen opetussuunnitelman tukimateriaaliksi laadittuja OPS-polkuja, joista yksi on maailmankansalaisen polku. Maailmankansalaisen polun tarkoituksena on tukea oppilaiden maailmankansalaiseksi kasvamista. Maailmankansalaisen polku koostuu kulttuuri- ja kielipoluista. Tässä tutkimuksessa keskitymme tarkastelemaan kulttuuripolkua kuudesluokkalaisten oppilaiden näkökulmasta. Maailmankansalaisen kulttuuripolussa on jokaiselle vuosiluokalle omat kompetenssimäärittelyt tiedoille, taidoille ja asenteille.

Tutkimuksen teoreettisina viitekehyksinä toimivat maailmankansalaisuus sekä interkulttuurinen komptenssi. Maailmankansalainen haluaa kohdata kulttuurista erilaisuutta ja kykenee eläytymään toisen todellisuuteen. Maailmankansalaisuuden toteutuessa lopputuloksena on yhteenkuuluvuudesta syntyvä turvallisuuden kokemus. Interkulttuurisella kompetenssilla puolestaan viitataan yksilön kykyyn työskennellä eri kulttuurisista taustoista olevien ihmisten kanssa. Interkulttuurinen osaaminen vaatii avointa elämänasennetta sekä oppimisen ja mukautumisen taitoja. Näiden taitojen avulla osataan toimia tilanteissa, joissa erilaiset kulttuurit kohtaavat.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselylomaketutkimuksena, johon osallistui 88 oululaista kuudesluokkalaista oppilasta neljästä eri peruskoulusta. Kyselylomake koostui Likert-asteikolla esitetyistä kysymyksistä sekä avoimista kysymyksistä. Aineisto analysointiin kuiluanalyysiin avulla. Näin saatiin esiin erot kulttuuripolun tavoitteiden merkitysten ja toteutumisen välillä. Avoimiin kysymyksiin saadut vastaukset analysoitiin määrällisin menetelmin eli luokittelun ja prosenttijakaumien avulla.

Tutkimustulosten mukaan oppilaat pitävät maailmankansalaisen kulttuuripolun tavoitteita merkittävinä. Kuiluanalyysin avulla huomattiin, että maailmankansalaisuuden tavoitteet toteutuvat kouluissa oppilaiden mielestä keskimääräisesti jo melko hyvin. Kaikkien kysymysparien kohdalla esiintyi kuitenkin kuilu niin, että osa-alueille annettu merkitys oli arvioitu korkeammaksi kuin sen toteutuminen koulussa. Tutkimuksen suurin kuilu esiintyi erilaisuuden hyväksymisessä. Avointen kysymysten perusteella, maailmankansalaisen polun tavoitteiden mukaiset, kuudesluokkalaisten kompetenssit eivät kuitenkaan toteudu vielä halutulla tavalla. Etenkin kulttuurienvälisten yhtäläisyyksien ja erojen sekä kulttuurien piirteiden tunnistaminen oli haastavaa oppilaille.

The aim of this research was to find out how well the objectives of the Intercultural Grid for Cross-Cultural Education used by the City of Oulu actualise in schools according to students. With this study we found out how important the aims of the Intercultural Grid for Cross-Cultural Education are for students, and how well the students think that these goals actualise in schools. This study also researched how safe the students perceive their school to be and what factors affect their experience of safety.

The City of Oulu utilizes the Intercultural Grid for Cross-Cultural Education to support the National Core Curriculum. The Intercultural Grid for Cross-Cultural Educations aims to support children in their growth in to a world citizen. The Intercultural Grid consists of the Language Grid by Grade and Culture Grid by Grade. In this study we limit our research to the Culture Grid by Grade from the perspective of sixth graders. The Culture Grid by Grade includes different competences for each grade regarding the knowledge, skills and attitudes students should develop.

The theoretical frameworks of this research are world citizenship and intercultural competence. A world citizen is someone who wants to face cultural differences and can empathize with other people’s realities. Actualised world citizenship results to a sense of safety which stems from social cohesion. Intercultural competence refers to an individual’s ability to work with people who come from different cultural backgrounds. Intercultural competence requires an open attitude towards life as well as skills of learning and adaptation, which allow people to act in situations where different cultures meet.

This research was done as a quantitative questionnaire survey with 88 sixth grade students from four different schools. The questionnaire consisted of Likert-scale questions and open-ended questions. The data was analysed with gap-analysis, which allowed us to highlight any possible gaps between assessed meaning and actualization. The data collected with the open-ended questions was also analysed quantitively with classifications and percentages.

According to the results the students consider the goals of the Culture Grid by Grade to be important. The gap-analysis indicates that according to students these goals actualise in schools already fairly well, but each pair of questions presented a gap indicating that the meaning given to the goal was evaluated higher than its actualisation in schools. The biggest gap in this research was found in acceptance of difference. However, the open-ended questions indicate that the competencies for sixth graders presented by the Culture Grid by Grade are not fulfilled as well as the gap-analysis suggests. Identifying differences and similarities between cultures as well as cultural features was especially difficult for the students.