Korkeakouluopiskelijan istuva arki : korkeakouluopiskelijoiden käsityksiä opiskelupäivän aktivoimisen tärkeydestä
Appel, Oona-Emilia (2019-06-20)
O.-E. Appel
20.06.2019
© 2019 Oona-Emilia Appel. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201906252625
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201906252625
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa kuvataan korkeakouluopiskelijoiden käsityksiä opiskelupäivän aktivoimisen tärkeydestä. Korkeakouluopiskelijoiden opiskelupäivä on istumispainotteinen ja istumisen määrää tulisi vähentää. Tutkielman tarkoitus oli selvittää, miksi opiskelupäivän aktivoiminen on tärkeää korkeakouluopiskelijan mielestä. Tavoitteena on ymmärtää, mitkä tekijät motivoivat korkeakouluopiskelijaa istumisen vähentämisessä.
Fenomenografisen tutkimukseni muodosti kaksi haastatteluaineistoa. Tutkimusaineistot kerättiin syksyllä 2016 Oulun yliopiston käytävillä, sattumanvaraisesti valituilta opiskelijoilta. 21 haastattelijana toiminutta luokanopettajaopiskelijaa haastatteli kukin viittä opiskelijaa, jolloin kokonaisaineiston määräksi muodostui 105 opiskelijan haastattelut. Aineistot analysoitiin fenomenografiselle tutkimukselle tyypillisellä aineistoanalyysillä.
Tutkimustulosteni mukaan korkeakouluopiskelijat pitivät fyysisen aktiivisuuden lisäämisen opiskelupäivään olevan tärkeää oppimisen ja terveyden edistämisen sekä liikunnan määrän lisääntymisen kannalta. Oppimisen edistämisen kannalta opiskelupäivään lisätty aktiivisuus vaikuttaa korkeakouluopiskelijoiden mielestä keskittymisen paranemiseen, vireystason ylläpitoon, opiskelumotivaatioon sekä yleiseen jaksamiseen. Terveyden edistämisen kannalta lisätty aktiivisuus vaikuttaa korkeakouluopiskelijoiden mielestä yleisesti terveyteen ja hyvinvointiin, selkä-, niska- ja hartiavaivoihin sekä istumisesta johtuviin haittoihin. Lisäksi korkeakouluopiskelijat ajattelevat, että aktiivisuuden lisääminen vaikuttaa liikunnan määrän lisääntymiseen, kehon aktivoitumiseen, vähentyneeseen tarpeeseen liikkua vapaa-ajalla mutta myös innostuneisuuteen liikkua vapaa-ajalla.
Tutkimus osoitti, että terveyden edistäminen ei ole ainoa motiivi vähentää istumista, vaan moni opiskelija kokee istumisen vähentämisen vaikuttavan heidän oppimisen edistämiseen.
Fenomenografisen tutkimukseni muodosti kaksi haastatteluaineistoa. Tutkimusaineistot kerättiin syksyllä 2016 Oulun yliopiston käytävillä, sattumanvaraisesti valituilta opiskelijoilta. 21 haastattelijana toiminutta luokanopettajaopiskelijaa haastatteli kukin viittä opiskelijaa, jolloin kokonaisaineiston määräksi muodostui 105 opiskelijan haastattelut. Aineistot analysoitiin fenomenografiselle tutkimukselle tyypillisellä aineistoanalyysillä.
Tutkimustulosteni mukaan korkeakouluopiskelijat pitivät fyysisen aktiivisuuden lisäämisen opiskelupäivään olevan tärkeää oppimisen ja terveyden edistämisen sekä liikunnan määrän lisääntymisen kannalta. Oppimisen edistämisen kannalta opiskelupäivään lisätty aktiivisuus vaikuttaa korkeakouluopiskelijoiden mielestä keskittymisen paranemiseen, vireystason ylläpitoon, opiskelumotivaatioon sekä yleiseen jaksamiseen. Terveyden edistämisen kannalta lisätty aktiivisuus vaikuttaa korkeakouluopiskelijoiden mielestä yleisesti terveyteen ja hyvinvointiin, selkä-, niska- ja hartiavaivoihin sekä istumisesta johtuviin haittoihin. Lisäksi korkeakouluopiskelijat ajattelevat, että aktiivisuuden lisääminen vaikuttaa liikunnan määrän lisääntymiseen, kehon aktivoitumiseen, vähentyneeseen tarpeeseen liikkua vapaa-ajalla mutta myös innostuneisuuteen liikkua vapaa-ajalla.
Tutkimus osoitti, että terveyden edistäminen ei ole ainoa motiivi vähentää istumista, vaan moni opiskelija kokee istumisen vähentämisen vaikuttavan heidän oppimisen edistämiseen.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38636]