”Tää (työyhteisö) on ainut, joka pitää meijjät tässä, että me jaksetaan tätä tässä arvokkaassa, mutta todella todella uuvuttavassa ja voimia vievässä (työssä)” : opettajien ja rehtorien kertomuksia työyhteisön toimivuudesta ja sen rakentumisesta

Abstract

Pro gradu -tutkielmassamme tutkimme koulujen työyhteisön toimivuuden rakentumista opettajien ja rehtorien näkökulmasta. Tutkimuksemme taustalla on ajatus koulun työyhteisöstä osana laajempaa yhteisöä, koulua, johon työyhteisö kokonaisvaltaisesti vaikuttaa. Tämän myötä koulussa työyhteisön toiminta vaikuttaa myös oppilaiden toimintaan ja hyvinvointiin. Muuttuvassa ja haastavassa työympäristössä työyhteisö voi olla myös opettajan työhyvinvoinnin kannattaja.

Teoriaosuudessa tarkastelemme tärkeitä työyhteisön toimivuutta taustoittavia elementtejä ja esimerkkejä työyhteisön toimivuuden rakentumisesta. Aikaisemmat työyhteisön toimivuutta koskevat tutkimukset ovat toteutettu muilla kuin opetusaloilla, joten koulun työyhteisön toimivuuden rakentumisesta löytyy niukasti tietoa. Menetelmänä käytämme narratiivista tutkimusmenetelmää. Aineistonamme on kahden koulun työyhteisöjen haastattelut ja olemme analysoineet aineiston hyödyntämällä laadullista sisällönanalyysia sekä narratiivista analyysia. Haluamme narratiivisen tutkimuksen periaatteiden mukaisesti tuoda työyhteisön yhteinen ääni esille.

Tutkimuksemme tuloksissa korostuivat kahden eri koulun työyhteisöjen toiminnan rakentuminen. Koulujen työyhteisöjen luonteen perusteella nimesimme työyhteisöt Inhimilliseksi työyhteisöksi ja Kehittäjätyöyhteisöksi. Inhimillisen työyhteisön toimivuus on rakentunut vuorovaikutuksesta, kollegiaalisuudesta ja yhteistyöstä. Inhimillisyys näkyy tavassa kohdata työyhteisön ihmiset. Kehittäjätyöyhteisön toimivuuden rakentuminen on vielä kesken suuren työntekijävaihtuvuuden vuoksi. Vaihtuvuus on arvokas tulos itsessään, sillä se kertoo oman näkökulmansa toimivuudesta. Vahvuuksia tämän yhteisön toimivuuden rakentumisessa ovat avoin vuorovaikutus sekä kehittämisinto.

In our Master’s Thesis we explore how a well-functioning work community is constructed from the point of view of teachers and principals. Our research is based on the idea that the school’s work community has a pervasive effect on the school itself. Thus, the functioning of the work community also affects the functioning and well-being of students. In a changing and challenging work environment the work community can also support teachers’ well-being.

In the Theory section we examine elements that lay the groundwork for a well-functioning work community and examples of how it is constructed. Previous studies have been conducted outside the field of education so there is scant information on work communities in schools. We use the narrative research approach and our material consists of interviews in two schools’ work communities. We have utilized qualitative content analysis as well as narrative analysis. In keeping with the principles of narrative research, we wish to bring out the common voice of the work community.

Our results highlighted the differences between how the functioning of the two communities was constructed. Based on the character of the communities we named them the Humane Community and the Developer Community. The functioning of the Humane Community is constructed by interaction, collegiality and cooperation. The humaneness can be seen in the way people are treated when encountered. The Developer Community is still in the middle of constructing its functioning due to high turnover. The turnover rate itself is a valuable result, since it reveals something about the functioning of the community. This community’s strengths are open interaction and eagerness towards development.