Mitä hyvä musiikki on? : ihmisen musiikkimakuun vaikuttavat tekijät

Abstract

Kandidaatintutkielmassani tutustun ihmisen musiikkimakuun vaikuttaviin tekijöihin. Tutkielma on tehty kirjallisuuskatsauksena. Tavoitteenani on kartoittaa musiikkimakuun vaikuttavia tekijöitä, käydä läpi niihin liittyviä tutkimuksia ja vetää tutkimusten pohjalta joitain johtopäätöksiä.

Musiikkimakumme juuret ovat vanhemmilta opituissa, heidän kulttuuriinsa liittyvissä käsityksissä ”hyvästä musiikista”. Varhaisimmassa ikävaiheessa pidämme yksinkertaisista melodioista ja kappalerakenteista, koska aivomme eivät ole kykenevät jäsentämään liikaa monimutkaisuutta. Teini-iässä musiikki on tärkeä sosiaalisen identiteetin luoja. Silloin ihminen vannoutuu usein tietyn genren kannattajaksi. Tämä jatkuu usein aikuisikään. Kognitiivisten kykyjen kehittyessä ihmisen musiikkimaku kuitenkin monesti laajenee.

Absoluuttisesti hyvän musiikin käsitettä on vaikea määritellä. Konsonanssia suositaan jonkin verran enemmän kuin dissonanssia kaikkialla, kulttuurista riippumatta. Tutkijat näkevät kuitenkin, että musiikin tyylinmukaisuudella on iso merkitys. Tutkimukset tukevat väitettä, että ihminen arvostaa musiikkia, jota ymmärtää. ”Hyvä musiikki” sijoittuu henkilökohtaisella tasolla jonnekin meille liian yksinkertaisen ja meille liian monimutkaisen musiikin välille. Musiikin on myös havaittu imitoivan samoja universaaleja tunteita, kuten ilo ja suru, kaikkialla.

Musiikkimaku on tärkeä tekijä sosiaalisten ryhmien määrittelyssä ja se muotoutuu myös ryhmän sisäisenä sosialisaatioprosessina. Korkean sosiaalisen aseman ja korkean koulutuksen on havaittu korreloivan positiivisesti musiikkimakumme laajuuden kanssa, kuten myös avoimen persoonallisuustyypin (Big Five -persoonallisuusjaottelussa). Myös sukupuolen on havaittu vaikuttavan musiikkimakuun.