”Entä jos ei pysy pinnalla?” : tutkimus 6–12-vuotiaiden lisäuimaopetuksen järjestämisestä Oulun kaupungissa
Hurskainen, Karri (2019-11-15)
Hurskainen, Karri
K. Hurskainen
15.11.2019
© 2019 Karri Hurskainen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201911163096
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201911163096
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on kuvata Oulun koulu-uimaopetuksen lisäopetusjärjestelmää ja sen toteuttamistapaa. Oulun kaupunki järjestää kaikille esikoululaisille sekä 1.–6. luokkalaisille maksutonta uimaopetusta. Jokainen luokka käy uimaopetuksessa yhden viikon jokaisena lukuvuotena. Tämän lisäksi heikkouimataitoisille sekä uimataidottomille järjestetään lisäuimaopetusta kesällä. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata lisäuimaopetuksen järjestämismallia, tuoda esille sen vaikutuksia uimataitoon sekä perehtyä sen järjestämiseen liittyviin haasteisiin ja kehitysmahdollisuuksiin.
Tutkimuksen teema oli Oulun koulu-uimaopetusjärjestelmän toimivuus. Tutkimuksen teoreettinen lähtökohta on uimaopetuksen tärkeys sekä sen esiintyminen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Tutkielman teoria perustuu monipuolisesti suomalaiseen uimaopetukseen ja sen näkyvyyteen suomalaisen perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Uimataidon opettamisen maininta opetussuunnitelmassa edellyttää kouluja, kaupunkeja ja kuntia tarjoamaan oppilaille uimaopetusta jokaisella luokka-asteella. Tapaustutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kahta esimiestä, yhtä vakituista uimaopettajaa ja kolmea kesäuimaopettajaa. Tutkimusaineisto koostui neljästä yksilöhaastattelusta sekä yhdestä parihaastattelusta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysillä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lisäuimaopetusta järjestetään pääsääntöisesti kesäisin. Lisäuimaopetuksella on havaittu olevan positiivisia vaikutuksia uimataitoon, mutta sen järjestämiseen liittyy myös monia haasteita. Lisäuimaopetuksen kehittämiseen nousi esiin monia kehittämismahdollisuuksia, joiden toteuttaminen vaatisi uudelleen resursointia sekä rakennemuutoksia. Esimerkiksi uusi uimahalli, seurayhteistyö ja lisäuimaopetuksen ajoituksen tarkoituksenmukaistaminen tehostaisivat lisäuimaopetusta Oulussa.
Tutkimuksen teema oli Oulun koulu-uimaopetusjärjestelmän toimivuus. Tutkimuksen teoreettinen lähtökohta on uimaopetuksen tärkeys sekä sen esiintyminen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Tutkielman teoria perustuu monipuolisesti suomalaiseen uimaopetukseen ja sen näkyvyyteen suomalaisen perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Uimataidon opettamisen maininta opetussuunnitelmassa edellyttää kouluja, kaupunkeja ja kuntia tarjoamaan oppilaille uimaopetusta jokaisella luokka-asteella. Tapaustutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kahta esimiestä, yhtä vakituista uimaopettajaa ja kolmea kesäuimaopettajaa. Tutkimusaineisto koostui neljästä yksilöhaastattelusta sekä yhdestä parihaastattelusta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysillä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lisäuimaopetusta järjestetään pääsääntöisesti kesäisin. Lisäuimaopetuksella on havaittu olevan positiivisia vaikutuksia uimataitoon, mutta sen järjestämiseen liittyy myös monia haasteita. Lisäuimaopetuksen kehittämiseen nousi esiin monia kehittämismahdollisuuksia, joiden toteuttaminen vaatisi uudelleen resursointia sekä rakennemuutoksia. Esimerkiksi uusi uimahalli, seurayhteistyö ja lisäuimaopetuksen ajoituksen tarkoituksenmukaistaminen tehostaisivat lisäuimaopetusta Oulussa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37125]