6-vuotiaiden lasten suhtautuminen eri ihonväreihin nukkeleikissä

Abstract

Maahanmuuton ja interkulttuuristen kohtaamisten lisääntyessä tarve lasten ennakkoluulojen ja ihonväreihin suhtautumisen tutkimukselle on lisääntynyt suomalaisessa kontekstissa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sitä, kuinka lapset suhtautuvat eri ihonväreihin. Kyseessä on laadullinen tapaustutkimus, jossa hyödynnettiin luovia ja visuaalisia tutkimusmetodeja. Tutkimuskysymys oli: miten 6-vuotiaat lapset ilmaisevat suhtautumistaan eri ihonväreihin nukkeleikissä? Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään lasten ennakkoluulojen ikävaiheittaista kehityskaavaa sekä kategoriatietoisuuden ja identifioitumisen merkitystä ennakkoluulojen muodostumisessa. Lisäksi perehdytään kolmeen keskeiseen ennakkoluulojen kehitystä selittämään pyrkivään teoriaan. Teoreettinen viitekehys pohjaa pitkälti kansainväliseen tutkimukseen, sillä suomalaista aihealueen tutkimusta on hyvin vähän, erityisesti näin nuorten lasten osalta.

Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2018 kahdessa Oulun esiopetusryhmässä, joista toinen sijaitsee alueella, jossa asuu paljon maahanmuuttajia ja toinen alueella, joka on ihonvärin perusteella homogeenisempi. Tutkimukseen osallistui yhteensä 16 esiopetusikäistä lasta, joista 12 oli vaalea- ja 4 tummaihoista. Lapset tuottivat aineiston nukkeleikkitilanteissa, joissa heillä oli käytössään kaksi tumma- ja kaksi vaaleaihoista nukkea. Tutkimustilanteet videoitiin. Aineistoa analysoitiin kvalitatiivisen sisällönanalyysin avulla. Analyysi kohdistui kuuteen pääkategoriaan: millä nukeilla lapset valitsivat leikkiä, millaisia rooleja he nukeille antoivat, kuinka he kuvailivat nukkeja, miten he kohtelivat nukkeja fyysisesti, kuinka ihonväri tuli ilmi heidän puheissaan ja mitä kategorisointitapoja he käyttivät. Enemmistöön kuuluvien vaaleaihoisten ja vähemmistöön kuuluvien tummaihoisten lasten on havaittu suhtautuvan ulko- ja sisäryhmiinsä selkeästi eri tavoin. Tämän takia aineistoa analysoitaessa lapset luokiteltiin ihonvärinsä perusteella.

Tutkimuksen tulokset ovat pitkälti samansuuntaisia kansainvälisten tutkimustulosten kanssa. Vaaleaihoisilla lapsilla havaittiin johdonmukainen sisäryhmän preferenssi, joka näkyi vaaleaihoisten nukkejen suosimisessa, niihin liitetyissä kuvailuissa sekä niiden fyysisessä kohtelussa. Viimeiseksi valitsemaan ehtineet ja tummaihoisilla nukeilla leikkimään päätyneet vaaleaihoiset lapset liittivät nukkeihinsa negatiivisia attribuutteja. Tummaihoisten lasten kohdalla tulokset olivat ristiriitaisempia: kaksi heistä valitsi leikkiä tummaihoisella, yksi vaaleaihoisella ja yksi sekä tumma-, että vaaleaihoisella nukella. Epäjohdonmukainen suhtautuminen näkyi myös nukkejen kuvailussa ja fyysisessä kohtelussa. Lasten pääasialliset kategorisointitavat olivat ihonväri ja sukupuoli. Lapset käyttivät vähän ihonväriin liittyvää sanastoa. Tämä poikkeaa kansainvälisistä tutkimustuloksista. Syynä voi olla ihonvärin näkeminen sensitiivisenä aiheena tai mahdollisuus viitata ihonväriin muilla keinoin.