Oulun yliopiston tutkijoiden näkemyksiä suomesta tieteen kielenä
Karjula, Soila (2019-08-30)
S. Karjula
30.08.2019
© 2019 Soila Karjula. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201909062844
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201909062844
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tutkin Oulun yliopiston tutkijoiden näkemyksiä suomesta tieteen kielenä. Selvitän, millaisia näkemyksiä tutkijoilla on suomen kielestä tieteellisen koulutuksen kielenä, tieteellisten julkaisujen kielenä ja tieteen kielenä yleensä. Lisäksi otan selvää, onko näkemyksissä eroja vastaajien edustamien tieteenalojen, sukupuolten ja ikäryhmien välillä. Teoreettiselta taustaltaan tutkielma on sosiolingvistiikan ja kielipolitiikan tutkimusalaa.
Tutkielmani on kvalitatiivinen tutkimus, jossa käytän analyysimenetelmänä sisällönanalyysiä. Analysoitavan aineiston olen kerännyt Oulun yliopiston tutkijoilta verkkokyselyn avulla. Aineisto koostuu 148 Oulun yliopistossa työskentelevän äidinkieleltään suomenkielisen tohtorin vastauksista. Aineistossa on edustettuna kaikki Oulun yliopiston tiedekunnat. Vertailen tutkielmassani luonnontieteiden, teknillisten tieteiden, lääke- ja terveystieteiden, yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden tutkijoiden vastauksia.
Tutkimustulos on, että Oulun yliopiston tutkijoilla on suomen kielestä tieteen kielenä useita näkemyksiä, mutta ennen kaikkea kieleen suhtaudutaan tiedon siirron välineenä. Tämän lisäksi kuitenkin myös identiteettimerkitykseen kiinnitetään huomiota. Erot näkemyksissä eivät ole yksiselitteisesti selitettävissä vastaajan tieteenalalla, sukupuolella tai iällä.
Tieteellisen koulutuksen osalta suomen kieli koetaan tyypillisesti tärkeänä perusopinnoissa. Vastauksissa toistuu näkemys, jonka mukaan suomen kieli ei ole enää yhtä merkityksellinen koulutuksen kieli kuin aikaisemmin. Kokonaan suomen kielestä koulutuksessa ei kuitenkaan pääsääntöisesti olla valmiita luopumaan. Useat vastaajat kannattavat rinnakkaiskielisyyttä.
Tieteellisten julkaisujen kielenä suomen kieltä pidetään marginaalisena. Vaikka itse tieteelliset julkaisut kirjoitetaan englanniksi, osa vastaajista huomauttaa myös kielen ja ajattelun yhteydestä ja toteaa, että suomenkielisellä tutkimustyöllä on merkitystä myös tutkijalle itselleen. Erityisesti suomenkielisen julkaisemisen koetaan olevan tärkeää tutkimustulosten viemisessä kentälle. Tiedeviestinnässä suomen kielellä nähdään siis selkeä ja yhteiskunnallisesti merkittävä rooli.
Tutkielmani on kvalitatiivinen tutkimus, jossa käytän analyysimenetelmänä sisällönanalyysiä. Analysoitavan aineiston olen kerännyt Oulun yliopiston tutkijoilta verkkokyselyn avulla. Aineisto koostuu 148 Oulun yliopistossa työskentelevän äidinkieleltään suomenkielisen tohtorin vastauksista. Aineistossa on edustettuna kaikki Oulun yliopiston tiedekunnat. Vertailen tutkielmassani luonnontieteiden, teknillisten tieteiden, lääke- ja terveystieteiden, yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden tutkijoiden vastauksia.
Tutkimustulos on, että Oulun yliopiston tutkijoilla on suomen kielestä tieteen kielenä useita näkemyksiä, mutta ennen kaikkea kieleen suhtaudutaan tiedon siirron välineenä. Tämän lisäksi kuitenkin myös identiteettimerkitykseen kiinnitetään huomiota. Erot näkemyksissä eivät ole yksiselitteisesti selitettävissä vastaajan tieteenalalla, sukupuolella tai iällä.
Tieteellisen koulutuksen osalta suomen kieli koetaan tyypillisesti tärkeänä perusopinnoissa. Vastauksissa toistuu näkemys, jonka mukaan suomen kieli ei ole enää yhtä merkityksellinen koulutuksen kieli kuin aikaisemmin. Kokonaan suomen kielestä koulutuksessa ei kuitenkaan pääsääntöisesti olla valmiita luopumaan. Useat vastaajat kannattavat rinnakkaiskielisyyttä.
Tieteellisten julkaisujen kielenä suomen kieltä pidetään marginaalisena. Vaikka itse tieteelliset julkaisut kirjoitetaan englanniksi, osa vastaajista huomauttaa myös kielen ja ajattelun yhteydestä ja toteaa, että suomenkielisellä tutkimustyöllä on merkitystä myös tutkijalle itselleen. Erityisesti suomenkielisen julkaisemisen koetaan olevan tärkeää tutkimustulosten viemisessä kentälle. Tiedeviestinnässä suomen kielellä nähdään siis selkeä ja yhteiskunnallisesti merkittävä rooli.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38840]