Halu, neuvo ja Jumalan tahto : normien nimeäminen ja modaalisuus Päivämies-lehden blogikirjoituksissa
Tornberg, Jasmiini (2019-05-22)
Tornberg, Jasmiini
J. Tornberg
22.05.2019
© 2019 Jasmiini Tornberg. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905231913
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905231913
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen normien merkityksellistämistä vanhoillislestadiolaisessa yhteisölähtöisessä normidiskurssissa. Normeilla viittaan niihin sääntöihin, ohjeisiin ja malleihin, jotka ohjaavat vanhoillislestadiolaisen yhteisön jäsenten toimintaa. Tutkielmassani kartoitan, millaisia nimeämisiä normeista ja niiden mukaisesta toiminnasta vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä käytetään. Lisäksi tarkastelen sitä, millaista modaalista ainesta normeihin ja niiden mukaiseen toimintaan kohdistuu. Nimeämisten ja modaalisen aineksen analyysin pohjalta hahmottelen kuvausta siitä, miten normeja merkityksellistetään vanhoillislestadiolaisen yhteisön sisäisessä kielenkäytössä. Tutkimusaineistoni koostuu Päivämies-lehden verkkosivuilla vuosien 2014–2017 aikana julkaistuista blogiteksteistä. Aineistossa on yhteensä 61 tekstiä 27:ltä eri kirjoittajalta.
Tutkielmani teoreettisena ja metodisena viitekehyksenä toimii kriittisen diskurssianalyysin näkemys kielen ja sen kuvaaman todellisuuden vuorovaikutteisesta suhteesta. Tarkasteltaviksi kielenpiirteiksi valikoituivat nimeäminen sekä modaaliset kielenainekset, joilla ilmaistaan asiaintiloihin liittyvää mahdollisuutta, välttämättömyyttä sekä toivottavuutta, todenmukaisuutta ja toteutumismahdollisuuksia koskevia arvioita. Kielenpiirteiden analyysissa normeille hahmottui kuusi erilaista merkityksellistämisen tapaa. Normit merkityksellistyivät sisäisenä kokemuksena, ohjauksena, Jumalan tahtona, koettelemuksina, rajoitteina sekä erilaisuutena ja merkkinä uskosta. Normien merkityksellistäminen yhteisön asettamiksi rajoitteiksi hahmottui vahvasti yhteisön ulkopuolella käytetyksi merkityksellistämisen tavaksi, johon yhteisössä suhtaudutaan kielteisesti.
Tutkielmani analyysia voidaan pitää edustavana katsauksena normien merkityksellistämisen tapaan vanhoillislestadiolaisessa yhteisölähtöisessä normidiskurssissa. Tutkielman tuloksia voidaan käyttää pohjana normien kielitieteelliselle jatkotutkimukselle. Tuloksia on mahdollista myös verrata muiden tutkimusalojen piirissä havaittuihin vanhoillislestadiolaisiin normeihin liittyviin ilmiöihin.
Tutkielmani teoreettisena ja metodisena viitekehyksenä toimii kriittisen diskurssianalyysin näkemys kielen ja sen kuvaaman todellisuuden vuorovaikutteisesta suhteesta. Tarkasteltaviksi kielenpiirteiksi valikoituivat nimeäminen sekä modaaliset kielenainekset, joilla ilmaistaan asiaintiloihin liittyvää mahdollisuutta, välttämättömyyttä sekä toivottavuutta, todenmukaisuutta ja toteutumismahdollisuuksia koskevia arvioita. Kielenpiirteiden analyysissa normeille hahmottui kuusi erilaista merkityksellistämisen tapaa. Normit merkityksellistyivät sisäisenä kokemuksena, ohjauksena, Jumalan tahtona, koettelemuksina, rajoitteina sekä erilaisuutena ja merkkinä uskosta. Normien merkityksellistäminen yhteisön asettamiksi rajoitteiksi hahmottui vahvasti yhteisön ulkopuolella käytetyksi merkityksellistämisen tavaksi, johon yhteisössä suhtaudutaan kielteisesti.
Tutkielmani analyysia voidaan pitää edustavana katsauksena normien merkityksellistämisen tapaan vanhoillislestadiolaisessa yhteisölähtöisessä normidiskurssissa. Tutkielman tuloksia voidaan käyttää pohjana normien kielitieteelliselle jatkotutkimukselle. Tuloksia on mahdollista myös verrata muiden tutkimusalojen piirissä havaittuihin vanhoillislestadiolaisiin normeihin liittyviin ilmiöihin.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34547]