Suomalainen opettaja ja rehtori osana koulutusvientiä
Tabell, Risto (2019-06-20)
Tabell, Risto
R. Tabell
20.06.2019
© 2019 Risto Tabell. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201906262647
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201906262647
Tiivistelmä
Suomalainen kasvatus- ja koulutustyö perustuu korkeatasoiseen työntekijöiden koulutukseen, tutkimukseen, lapsikeskeisyyteen ja tasa-arvoon. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna suomalaisen järjestelmän tulokset ovat tasalaatuisia ja Suomi pärjää vuodesta toiseen kärkimaiden joukossa. Suomen talouden kannalta olisi ensi arvoisen tärkeää löytää uusia tapoja myydä omaa osaamista vientiä lisäämällä. Koulutusviennissä liikkuu rahaa kymmeniä miljardeja. Samaan aikaan on muistettava eettisyys, kohdemaiden ihmisten välinen tasa-arvo ja maiden oman kulttuuriperinteen kunnioittaminen.
Tutkimukseni on laadullinen tutkimus, jossa käytän fenomenografiaa analyysiprosessissa sekä metodologisena lähestymistapana kuvaamassa suomalaisten luokanopettajien ja rehtoreiden kokemusmaailmaa koulutusviennissä työskentelystä. Tarkastelen koulutusvientiä tutkimuksessani haastateltavina olleiden opettajien ja rehtoreiden ymmärtämisen ja käsitysten kautta.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelen suomalaista koulutuskenttää koulutusviennin näkökulmasta. Jatkan koulutusviennin tarkastelua Suomen koulutusviennin strategiaa ja koulutusvientiä maailmanlaajuisesti. Teoreettisen viitekehyksen toisessa osassa kohdistan huomioni suomalaiseen opettajaan ja rehtoriin.
Koulutusvientiprojektissa täytyy olla selkeä perehdytys valintaprosessin alusta lähtien ja tuki koko projektin ajan niin kohdemaassa kuin kotimaassakin. Lähtevän opettajan ja rehtorin työssä onnistuminen vaatii lähtevältä oikeanlaista motivaatiota ja valmistautumista ennen kohdemaahan siirtymistä. Työn ulkopuolisen elämän järjestäminen on keskeisessä roolissa kohdemassa. Opetustyössä ja koulunjohtamisessa tarvitaan kulttuurisensitiivisyyttä. Sen merkitys korostuu siinä, mitä kauempana ollaan suomalaisesta ja länsimaisesta kulttuurista. Kollegiaalinen tuki, yhteistyö paikallisten työntekijöiden kanssa sekä oman työn kokeminen merkitykselliseksi tukevat opettajan ja rehtorin työtä projektin työvaiheen aikana.
Koulutusvientiprojektin haasteeksi muodostui kohdemaan hallintoon ja päätöksentekoon liittyvä ennakoimattomuus. Se vaikutti sekä työn ulkopuoliseen elämään että varsinaiseen työntekoon. Tärkeää koulutusviennin onnistumiselle ovat työntekijät, jotka tuntevat paikallisen kulttuurin ja päätöksentekotavan. Koulutusvienti muutti opettajuutta niin, että kulttuurituntemus, opetuksen suunnittelu, opetusmenetelmät ja kyky kohdat eri kulttuurista tulevia oppilaita lisääntyivät. Finnish educational work is based on a high level of employee training, research, child-centered approach and equality. Globally, the results of the Finnish system are consistent. Year after year Finland is among the top countries, without a system that is unequal for children and youth. For the Finnish economy, it would be of primary importance to find new ways to sell its expertise by increasing the export. At the same time, the ethics, equality between target countries and respect for the countries’ own cultural traditions must be kept in mind.
My research is a qualitative research. I use phenomenography in the analysis process and as a methodological approach to describe the Finnish class teachers and principals’ experiences of working in education export. I examine education export through the understanding and views of the teachers and principals that I interviewed.
Theoretical framework of the study consists of two parts. In the first part, I look at the Finnish education field from the perspective of education export. I continue by exploring the Finland’s education export strategy and education export worldwide. In the second part of the theoretical framework, I concentrate on the Finnish teacher and principal.
Education export project must have a distinct orientation that starts from the beginning of the selection process and lasts through the entire project, both in the target country and the home country. In order to succeed in the teacher and principals’ work, the person leaving must have the right kind of motivation and preparation level before transferring to the target country. Organizing the life outside of work is a key factor in the target country. Cultural sensitivity is needed in teaching and school management. It becomes increasingly important the farther away we get from Finnish and Western culture. Collegial support, co-operation with local workers, finding work meaningful support the teacher and principal in their work during the working phase of the project.
The challenge in the education export project was the unpredictability of the target country’s administration and decision-making. It had an impact on both the extra-curricular life and the actual work. Employees who are familiar with the local culture and decision-making are important to the success of the education export. Educational export changed the teachership by increasing cultural awareness, planning of the teaching, teaching methods and the ability to meet students from different cultures.
Tutkimukseni on laadullinen tutkimus, jossa käytän fenomenografiaa analyysiprosessissa sekä metodologisena lähestymistapana kuvaamassa suomalaisten luokanopettajien ja rehtoreiden kokemusmaailmaa koulutusviennissä työskentelystä. Tarkastelen koulutusvientiä tutkimuksessani haastateltavina olleiden opettajien ja rehtoreiden ymmärtämisen ja käsitysten kautta.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelen suomalaista koulutuskenttää koulutusviennin näkökulmasta. Jatkan koulutusviennin tarkastelua Suomen koulutusviennin strategiaa ja koulutusvientiä maailmanlaajuisesti. Teoreettisen viitekehyksen toisessa osassa kohdistan huomioni suomalaiseen opettajaan ja rehtoriin.
Koulutusvientiprojektissa täytyy olla selkeä perehdytys valintaprosessin alusta lähtien ja tuki koko projektin ajan niin kohdemaassa kuin kotimaassakin. Lähtevän opettajan ja rehtorin työssä onnistuminen vaatii lähtevältä oikeanlaista motivaatiota ja valmistautumista ennen kohdemaahan siirtymistä. Työn ulkopuolisen elämän järjestäminen on keskeisessä roolissa kohdemassa. Opetustyössä ja koulunjohtamisessa tarvitaan kulttuurisensitiivisyyttä. Sen merkitys korostuu siinä, mitä kauempana ollaan suomalaisesta ja länsimaisesta kulttuurista. Kollegiaalinen tuki, yhteistyö paikallisten työntekijöiden kanssa sekä oman työn kokeminen merkitykselliseksi tukevat opettajan ja rehtorin työtä projektin työvaiheen aikana.
Koulutusvientiprojektin haasteeksi muodostui kohdemaan hallintoon ja päätöksentekoon liittyvä ennakoimattomuus. Se vaikutti sekä työn ulkopuoliseen elämään että varsinaiseen työntekoon. Tärkeää koulutusviennin onnistumiselle ovat työntekijät, jotka tuntevat paikallisen kulttuurin ja päätöksentekotavan. Koulutusvienti muutti opettajuutta niin, että kulttuurituntemus, opetuksen suunnittelu, opetusmenetelmät ja kyky kohdat eri kulttuurista tulevia oppilaita lisääntyivät.
My research is a qualitative research. I use phenomenography in the analysis process and as a methodological approach to describe the Finnish class teachers and principals’ experiences of working in education export. I examine education export through the understanding and views of the teachers and principals that I interviewed.
Theoretical framework of the study consists of two parts. In the first part, I look at the Finnish education field from the perspective of education export. I continue by exploring the Finland’s education export strategy and education export worldwide. In the second part of the theoretical framework, I concentrate on the Finnish teacher and principal.
Education export project must have a distinct orientation that starts from the beginning of the selection process and lasts through the entire project, both in the target country and the home country. In order to succeed in the teacher and principals’ work, the person leaving must have the right kind of motivation and preparation level before transferring to the target country. Organizing the life outside of work is a key factor in the target country. Cultural sensitivity is needed in teaching and school management. It becomes increasingly important the farther away we get from Finnish and Western culture. Collegial support, co-operation with local workers, finding work meaningful support the teacher and principal in their work during the working phase of the project.
The challenge in the education export project was the unpredictability of the target country’s administration and decision-making. It had an impact on both the extra-curricular life and the actual work. Employees who are familiar with the local culture and decision-making are important to the success of the education export. Educational export changed the teachership by increasing cultural awareness, planning of the teaching, teaching methods and the ability to meet students from different cultures.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34540]