”Från elevperspektiv mot läraridentitet” : en studie om finska och svenska lärarstudenters upplevelser om lärarutbildning, kompetens, yrkesutveckling och lärarens roll

Abstract

Denna pro gradu-avhandling handlar om de finska och svenska ämneslärarstudenternas yrkesidentitet. Syftet med denna avhandling är att ta reda på följande: Hurdana upplevelser har de finska och svenska lärarstudenterna om sin utbildning? Hurdan uppfattning har lärarstudenterna om sina kompetenser och sin yrkesutveckling under lärarutbildningen? Hur uppfattar lärarstudenterna lärarens roll? Hurdan syn har studenterna på lärarens status i varsitt samhälle; kan denna syn påverka deras yrkesval? Dessa frågor spelar eventuellt en roll i hur studenternas yrkesidentitet utformas: Lärarutbildningen bildar en grund till identiteten. Kompetensen och yrkesutvecklingen förstärker identiteten, medan synen på lärarens roll och status formar identiteten. I den teoretiska referensramen presenteras lärarutbildningens struktur i Finland och i Sverige. Därtill diskuteras vad lärarkompetens och lärarens roll innebär. Det klargörs även huruvida lärarutbildningen kan bidra till studenternas yrkesutveckling och hurdan lärarens status är i Finland respektive Sverige.

Det insamlade materialet består av enkäter som 26 ämneslärarstudenter i svenska vid Uleåborgs universitet samt 15 ämneslärarstudenter i engelska vid Göteborgs universitet har svarat på. Enkäten omfattar 13 öppna frågor och 19 slutna frågor. I analysen besvaras studiens forskningsfrågor utifrån det insamlade materialet, med stöd av den teoretiska referensramen. Denna studie visar att både de finska och de svenska lärarstudenterna har en relativt positiv inställning till lärarutbildningen — de finska studenterna verkar en aning nöjdare än de svenska. Båda studentgrupperna uppskattar undervisningspraktiken mer än de teoretiska kurserna, och anser att erfarenheter från undervisningspraktiken är i synnerhet betydelsefulla även för yrkesutvecklingen. Både de finska och de svenska lärarstudenterna upplever att de teoretiska kurserna skulle behöva en mer praktisk synvinkel så att de skulle gynna lärarstudenterna ännu mer i deras framtida yrke. Analysen visar att båda studentgrupperna känner sig mer kompetenta efter att ha avlagt undervisningspraktiken än efter att ha avlagt de teoretiska kurserna (dock uppnår man bästa resultatet genom att ha genomfört båda studiehelheterna). Undervisningspraktiken verkar vara kärnan i utbildningen för studenterna i båda länder, och därför borde fokuset säkerligen ligga på organiseringen av praktiken även i framtiden. Det framkommer i studenternas kompetensutvärdering att de svenska lärarstudenterna känner sig överlag mer kompetenta i alla områden, även om de varit mer missnöjda under utbildningen. Båda studentgrupperna har rätt så liknande syn på lärarens roll och lärarens arbete i allmänhet: liknande för- och nackdelar lyfts fram i båda gruppernas svar.

Även om analysen visar att lärarens status i Sverige upplevs lägre än i Finland, vill de svenska studenterna arbeta som lärare efter utexamineringen mer sannolikt än de finska studenterna. Lärarens status anser jag eventuellt vara en viktig faktor i hur lärarutbildningens framtid kommer att se ut och det blir intressant att följa åt vilket håll utvecklingen av lärarutbildningen och läraryrket sker i framtiden.

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee suomalaisten ja ruotsalaisten aineenopettajaopiskelijoiden ammatti-identiteetin muodostumista. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää seuraavaa: Millaisia kokemuksia suomalaisilla ja ruotsalaisilla opettajaopiskelijoilla on omasta koulutuksestaan? Millainen käsitys heillä on omasta osaamisestaan ja ammatillisesta kehityksestään opettajankoulutuksen aikana? Millainen käsitys opettajaopiskelijoilla on opettajan roolista? Millainen näkemys heillä on opettajan yhteiskunnallisesta asemasta ja vaikuttaako tämä heidän uravalintaansa? Nämä kysymykset ovat merkittäviä ammatti-identiteetin muodostumisessa: Opettajankoulutus luo pohjan identiteetille. Osaaminen ja ammatillinen kehitys puolestaan vahvistavat identiteettiä, kun taas näkemys opettajan roolista ja asemasta muovaavat identiteettiä. Teoreettisessa viitekehyksessä esitellään opettajakoulutuksen rakenne sekä Suomessa että Ruotsissa. Tämän lisäksi pohditaan, mitä opettajan pätevyys ja opettajan rooli pitävät sisällään, kuinka opettajankoulutus vaikuttaa ammatilliseen kehitykseen, ja millainen on opettajan asema Suomessa ja Ruotsissa.

Tutkimusaineisto koostuu kyselylomakkeista, joihin ovat vastanneet 26 ruotsin kielen opiskelijaa Oulun yliopistosta ja 15 englannin kielen opiskelijaa Göteborgin yliopistosta. Kyselylomake sisältää 13 avointa ja 19 suljettua kysymystä. Tutkimuskysymyksiin vastataan kerätyn materiaalin ja teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Tämä tutkimus osoittaa, että sekä suomalaisilla että ruotsalaisilla opettajaopiskelijoilla on suhteellisen positiivinen käsitys aineenopettajakoulutuksesta — suomalaiset opiskelijat vaikuttavat aavistuksen tyytyväisemmiltä kuin ruotsalaiset. Molemmat opiskelijaryhmät arvostavat opetusharjoittelua enemmän kuin teoreettisia kursseja, ja kokevat, että harjoittelusta saatu kokemus on varsin merkittävää myös ammatillisen kehityksen kannalta. Sekä suomalaiset että ruotsalaiset opiskelijat kokevat, että teoreettisille kursseille kaivattaisiin käytännönläheisempää otetta, jotta ne vastaisivat paremmin opiskelijoiden tarpeita heidän tulevaa ammattiaan koskien. Analyysi osoittaa, että molemmat opiskelijaryhmät kokevat itsensä pätevämmäksi opetusharjoittelun suoritettuaan, kuin teoreettiset kurssit suoritettuaan (tosin paras tulos saavutetaan molempien opintokokonaisuuksien jälkeen). Opetusharjoittelu vaikuttaa olevan opettajakoulutuksen ydin, ja tästä syystä tulisi harjoittelun organisoimisen olla koulutuksen keskipisteessä myös tulevaisuudessa. Opiskelijoiden omasta osaamisarvioinnista ilmenee, että ruotsalaiset opettajaopiskelijat kokevat itsensä pätevämmäksi kaikilla osa-alueilla, vaikka he ovat olleet vähemmän tyytyväisiä koulutukseen. Molemmilla opiskelijaryhmillä on melko samanlainen näkemys opettajan roolista ja työstä yleisesti ottaen: samankaltaisia hyviä ja huonoja puolia nousee esiin molemmissa vastauksissa.

Vaikka analyysi osoittaa, että opettajan asema Ruotsissa koetaan huonommaksi kuin Suomessa, haluavat ruotsalaiset opiskelijat työskennellä opettajana valmistumisensa jälkeen todennäköisemmin kuin suomalaiset opiskelijat. Opettajan asema on mielestäni tärkeä tekijä siinä, miltä opettajankoulutuksen tulevaisuus näyttää ja kiinnostavaa on seurata mihin suuntaan opettajankoulutus ja -ammatti kehittyy.