Musiikinteoria ja säveltapailu osana yläkoulun toiminnallista musiikinopetusta

Abstract

Musiikinteorian ja säveltapailun opetus on ollut kiistelyn kohteena jo kauan. Oppilaiden motivaation puute huolestuttaa, ja musiikinteorian opiskelu koetaan jopa turhaksi. Musiikin oppimisen halutaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteidenkin mukaan olevan käytännönläheistä, musiikin tekemiseen painottuvaa opetusta. Yhteinen musiikin tekeminen on kuitenkin haastavaa ilman yhteisiä termejä tai ymmärrystä siitä, mitä soitetaan.

Opetussuunnitelma perustuu nykyään hallitsevina oppimiskäsityksinä pidettyihin konstruktivistisiin suuntauksiin, jotka korostavat erityisesti asiayhteyksien löytämistä ja oppimisen kokonaisvaltaisuutta. Myös kokemuksellisen oppimisen teoriat painottavat kokemusten kautta muokkautuvia tietorakenteita, jossa tekemisen kautta opitaan virheistä ja kokeillaan uusia toimintamalleja. Sekä nämä oppimiskäsitykset että opetussuunnitelman perusteet antavat selkeän suunnan myös musiikinteorian ja säveltapailun liittämiselle osaksi yläkoulun musiikinopetusta. Käytännönläheisestä tekemisestä irrallinen teoreettinen musiikinopiskelu ei varsinkaan yläkoulussa palvele oppimista. Tärkeintä olisi, että musiikin peruselementit, merkintätavat ja termit saadaan haltuun musiikillisen tekemisen lomassa, ja niiden avulla yhteinen tekeminen helpottuu. Tavoitteena on myös, että oppilas hahmottaa itse musiikkia ja kykenee tutkimaan musiikillisia ilmiöitä paremmin.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostuvat selvän tavallisempana pidetyn musisoinnin lisäksi musiikkiliikunta, musiikin luova tuottaminen sekä musiikkikasvatusteknologian käyttö opetuksessa. Näiden kolmen aiheen parissa musiikinteorian ja säveltapailun opetus saadaan käytännönläheisemmäksi, ja erityisesti musiikkiopistoissa niiden käyttöä musiikin hahmotusaineiden opetuksessa onkin kokeiltu ja tutkittu. Musiikkiliikunnassa teoria ja säveltapailu ovat olleet mukana jo Dalcrozen metodeissa. Musiikin luova tuottaminen ja musiikkikasvatusteknologia taas ovat viimeisimpien vuosikymmenten aikana kasvattaneet rooliaan musiikkikasvatuksessa, joten teorian ja säveltapailun yhdistäminen edellä mainittujen aiheiden parissa työskentelyyn sisältää monia uusia mahdollisuuksia oppimiselle.