Änkytyksen vaikutukset kouluikäisten lasten ja nuorten itsetuntoon, kommunikaatiokompetenssiin ja minäpystyvyyden tunteeseen

Abstract

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten änkytys vaikuttaa kouluikäisten lasten ja nuorten itsetuntoon. Tämän lisäksi tutkielmassa selvitettiin sitä, millaisia vaikutuksia änkytyksellä on kouluikäisten lasten ja nuorten kokemaan kommunikaatiokompetenssiin ja minäpystyvyyden tunteeseen.

Kandidaatintutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tulososiossa käytettiin kahdeksaa tutkimusartikkelia, jotka on julkaistu kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä vuosien 2000–2018 aikana. Artikkeleista ensimmäiset neljä käsittelivät änkytyksen vaikutuksia kouluikäisten lasten ja nuorten itsetuntoon, ja loput neljä artikkelia käsittelivät änkytyksen vaikutuksia kouluikäisten lasten ja nuorten kommunikaatiokompetenssiin sekä minäpystyvyyden tunteeseen.

Tutkimusten tulokset osoittivat, että änkytys heikentää kouluikäisten lasten ja nuorten kommunikaatiokompetenssia. Tämän lisäksi änkytyksellä todettiin olevan huomattava negatiivinen vaikutus lasten ja nuorten kokemaan minäpystyvyyden tunteeseen. Verrokkiryhmään verrattuna änkyttävillä lapsilla ja nuorilla havaittiin merkitsevästi heikompi kommunikaatiokompetenssin taso ja kokemus omasta kyvykkyydestä puhujana. Tutkimuksissa havaittiin kuitenkin yksilöllistä eroavuutta koehenkilöiden välillä siinä, miten suuri änkytyksen vaikutus kommunikaatiokompetenssiin ja minäpystyvyyden tunteeseen oli. Tämän kandidaatintutkielman tulokset tukevat minäpystyvyyden ja kommunikaatiokompetenssin osalta myös aiempia tutkimuksia.

Änkytyksen ja itsetunnon suhteesta saadut tutkimustulokset olivat osin ristiriitaisia. Yhdessä neljästä tutkimuksesta havaittiin änkytyksen vaikuttavan negatiivisesti lasten ja nuorten itsetuntoon, ja tämä tulos on päinvastainen muiden tutkimusten tuloksiin verrattuna. Muissa tutkimuksissa änkytyksen ja itsetunnon välillä ei havaittu olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Ristiriitaisuutta on havaittavissa myös aiemmissa samaan aihepiiriin liittyvissä tutkimuksissa, sillä niissäkään ei ole saavutettu yhteneväisiä tuloksia änkytyksen ja itsetunnon suhteesta.

Koska tulokset änkytyksen vaikutuksista itsetuntoon ovat niin ristiriitaisia, tarvitaan aiheesta lisätutkimusta. Johtopäätöksenä voidaan kuitenkin todeta, että mahdollisimman monipuolisen ja vaikuttavan änkytyskuntoutuksen aikaansaamiseksi tulee puheterapiassa huomioida änkytyksen ydinpiirteiden kuntouttamisen lisäksi myös asiakkaan psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen ja kommunikointikyvykkyyden vahvistaminen.