Videopelimusiikin käyttö ja mahdollisuudet musiikinopetuksessa : musiikinopettajien näkökulmia
Kontiainen, Riku; Pitkänen, Roosa (2019-05-23)
Kontiainen, Riku
Pitkänen, Roosa
R. Kontiainen; R. Pitkänen
23.05.2019
© 2019 Riku Kontiainen, Roosa Pitkänen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905252084
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905252084
Tiivistelmä
Pelimusiikilla on tärkeä rooli nykypäivän lasten ja nuorten elämässä yhä lisääntyvän pelaamisen myötä. Pelien hyödyntämistä formaalissa opetuksessa on tutkittu maailmanlaajuisesti paljon, mutta pelimusiikin osuus tutkimuksista on jäänyt vähäiseksi. Tässä tutkimuksessa selvitämme musiikinopettajien käsityksiä pelimusiikin opetuskäyttöön liittyen. Emme tee jyrkkää erottelua pelien ja pelimusiikin välillä, koska pelimusiikkia ei olisi ilman pelejä ja musiikki on olennainen osa pelien kokonaisuutta.
Tutkimuksen teoriaosa koostuu kahdesta pääluvusta. Ensimmäisessä kuvaamme pelien ja pelimusiikin keskeiset käsitteet sekä vastaamme kysymykseen siitä, mitä pelimusiikki on. Esittelemme peleihin ja pelimusiikkiin liittyvää tutkimusta ja sitä, mikä pelin äänimaailman ja pelimusiikin rooli on peleissä. Esittelemme pelimusiikkiin liittyvän teknologian kehityskaaren. Tarkastelemme suomalaisten pelaamistottumuksia ja videopelien pelaamiseen liittyviä motivaatiotekijöitä.
Toisessa teorialuvussa käsittelemme pelien yhteyttä oppimiseen ja opettamiseen. Nostamme esiin opettajien näkökulmia pelien opetuskäyttöön. Esittelemme pelien käyttöä formaalissa opetuksessa sekä musiikkipelien ja teknologian käyttöä musiikinopetuksessa. Teemme katsauksen perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmiin pelimusiikin näkökulmasta.
Tutkimuksemme on fenomenografinen tapaustutkimus, jonka aineisto on kerätty kahdella eri menetelmällä. Ensimmäinen aineisto koostuu musiikinopettajien vastauksista lomakehaastatteluun (N=14), jonka avulla kerätty aineisto on analysoitu teemoitellen. Toinen aineisto koostuu musiikinopettajien avoimista haastatteluista (N=4), jotka on analysoitu fenomenografisesti.
Lomakehaastatteluaineistosta nousi kaksi pääteemaa ja avointen haastattelujen aineistosta muodostettiin kuvauskategoriajärjestelmä. Tutkimuksemme tuotti uutta tietoa pelimusiikin opetuskäytöstä musiikinopettajien näkökulmasta. Tuloksista käy ilmi pelimusiikin merkitys oppilaiden motivoijana. Lisäksi pelimusiikki tarjoaa oppilaille tarttumapintoja muihin musiikin osa-alueisiin. Pelimusiikkia käytetään musiikinopetuksessa esimerkiksi soittamalla ja säveltämällä ja sitä voidaan käyttää esimerkiksi myös oppiainerajoja ylittävissä monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. Pelimusiikin opetuskäyttöön liittyen nousi esiin myös erilaisia näkökulmia, esimerkiksi oppimateriaalin tarve ja sukupolvien vaihtumisen vaikutus. Pelimusiikki nähdään kasvavana ilmiönä ja tulokset osoittavat, että pelimusiikki voisi tulevaisuudessa olla jopa osana opetussuunnitelmia. Video game music plays an important role in the lives of today’s children and young people with ever increasing gaming. The use of games in formal education has been studied globally, but the share of video game music in research has remained low. In this study, we discuss music teachers’ perceptions of the use of video game music in teaching. We do not make a sharp distinction between video games and video game music as there would not be any game music without games, and music is a big part of the entirety of games.
The theoretical part of the research consists of two main sections. In the first section we describe the key concepts of video games and video game music, and answer the question of what video game music is. We present research into video games and video game music, and what role games’ auditive worlds and video game music play in video games. We process the development of technology related to video game music. We examine Finnish gaming habits and motivation factors related to playing video games.
In the second theory section we discuss the connection between games and teaching. We present teachers’ perspectives on the use of games in teaching. We introduce the use of games in formal education and the use of music games and technology in music education. We take a look of basic and high school curricula from game music’s point of view.
Our research is a phenomenographic case study, the material of which has been collected by two different methods. The first material consists of the questionnaire form responses from music teachers (N=14), the collected data of which has been analyzed by theme. The second material consists of open interviews of music teachers (N=4), that have been analyzed phenomenographically.
Two main themes emerged from the questionnaire form interview material, and a description category system was created from the open interview material. Our research provided new insights into the use of game music from the point of view of music teachers. The results show the importance of video game music as a motivator for pupils. In addition, video game music provides pupils with grips with other areas of music. For example, video game music is used in music teaching by playing and composing, and can be used, for example, in cross-disciplinary learning across transversal disciplines. There were also other perspectives on the use of game music for teaching, such as the need for learning material and the impact of generational change. Game music is seen as a growing phenomenon and the results show that video game music could even be part of the curriculum in the future.
Tutkimuksen teoriaosa koostuu kahdesta pääluvusta. Ensimmäisessä kuvaamme pelien ja pelimusiikin keskeiset käsitteet sekä vastaamme kysymykseen siitä, mitä pelimusiikki on. Esittelemme peleihin ja pelimusiikkiin liittyvää tutkimusta ja sitä, mikä pelin äänimaailman ja pelimusiikin rooli on peleissä. Esittelemme pelimusiikkiin liittyvän teknologian kehityskaaren. Tarkastelemme suomalaisten pelaamistottumuksia ja videopelien pelaamiseen liittyviä motivaatiotekijöitä.
Toisessa teorialuvussa käsittelemme pelien yhteyttä oppimiseen ja opettamiseen. Nostamme esiin opettajien näkökulmia pelien opetuskäyttöön. Esittelemme pelien käyttöä formaalissa opetuksessa sekä musiikkipelien ja teknologian käyttöä musiikinopetuksessa. Teemme katsauksen perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmiin pelimusiikin näkökulmasta.
Tutkimuksemme on fenomenografinen tapaustutkimus, jonka aineisto on kerätty kahdella eri menetelmällä. Ensimmäinen aineisto koostuu musiikinopettajien vastauksista lomakehaastatteluun (N=14), jonka avulla kerätty aineisto on analysoitu teemoitellen. Toinen aineisto koostuu musiikinopettajien avoimista haastatteluista (N=4), jotka on analysoitu fenomenografisesti.
Lomakehaastatteluaineistosta nousi kaksi pääteemaa ja avointen haastattelujen aineistosta muodostettiin kuvauskategoriajärjestelmä. Tutkimuksemme tuotti uutta tietoa pelimusiikin opetuskäytöstä musiikinopettajien näkökulmasta. Tuloksista käy ilmi pelimusiikin merkitys oppilaiden motivoijana. Lisäksi pelimusiikki tarjoaa oppilaille tarttumapintoja muihin musiikin osa-alueisiin. Pelimusiikkia käytetään musiikinopetuksessa esimerkiksi soittamalla ja säveltämällä ja sitä voidaan käyttää esimerkiksi myös oppiainerajoja ylittävissä monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. Pelimusiikin opetuskäyttöön liittyen nousi esiin myös erilaisia näkökulmia, esimerkiksi oppimateriaalin tarve ja sukupolvien vaihtumisen vaikutus. Pelimusiikki nähdään kasvavana ilmiönä ja tulokset osoittavat, että pelimusiikki voisi tulevaisuudessa olla jopa osana opetussuunnitelmia.
The theoretical part of the research consists of two main sections. In the first section we describe the key concepts of video games and video game music, and answer the question of what video game music is. We present research into video games and video game music, and what role games’ auditive worlds and video game music play in video games. We process the development of technology related to video game music. We examine Finnish gaming habits and motivation factors related to playing video games.
In the second theory section we discuss the connection between games and teaching. We present teachers’ perspectives on the use of games in teaching. We introduce the use of games in formal education and the use of music games and technology in music education. We take a look of basic and high school curricula from game music’s point of view.
Our research is a phenomenographic case study, the material of which has been collected by two different methods. The first material consists of the questionnaire form responses from music teachers (N=14), the collected data of which has been analyzed by theme. The second material consists of open interviews of music teachers (N=4), that have been analyzed phenomenographically.
Two main themes emerged from the questionnaire form interview material, and a description category system was created from the open interview material. Our research provided new insights into the use of game music from the point of view of music teachers. The results show the importance of video game music as a motivator for pupils. In addition, video game music provides pupils with grips with other areas of music. For example, video game music is used in music teaching by playing and composing, and can be used, for example, in cross-disciplinary learning across transversal disciplines. There were also other perspectives on the use of game music for teaching, such as the need for learning material and the impact of generational change. Game music is seen as a growing phenomenon and the results show that video game music could even be part of the curriculum in the future.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34566]